Amnestyn tutkimus: Näin Kiina vainoaa uiguureita ympäri maailman
Amnesty International on kerännyt tietoa noin 400 uiguurilta, kazakilta, uzbekilta ja muilta pääosin muslimitaustaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä 22 maasta, viideltä eri mantereelta. Tiedot paljastavat näiden yhteisöjen päivittäin kokeman häirinnän ja pelonsekaisen ilmapiirin.
”Ulkomailla asuvien uiguurien jakamat kokemukset ovat kylmäävää luettavaa. Ne osoittavat Kiinan muslimivähemmistöihin kohdistamien sortotoimien varjon ulottuvan pitkälle sen omien valtiorajojen ulkopuolelle”, sanoo Amnesty Internationalin Kiina-tutkija Patrick Poon.
”Vaikka he pääsisivät pakoon sortoa Xinjiangissa, he ovat silti kaikkea muuta kuin turvassa. Kiinan hallituksella on keinot jäljittää, painostaa ja palauttaa näihin ryhmiin kuuluvat ihmiset takaisin Kiinaan – myös painostamalla vieraita hallituksia palautuksiin. Kiinassa heitä odottaa julma kohtalo.”
Jatkuvaa painostusta ja pelkoa
Useat ulkomailla asuvat haastateltavat kertovat Kiinan paikallisviranomaisten painostavan heidän Xinjiangiin jääneitä perheenjäseniään, jotta ulkomailla olevat uiguurit eivät uskaltaisi puhua tilanteesta. Toiset kertoivat Kiinan viranomaisten jatkuvista, uhkaavista yhteydenotoista sosiaalisessa mediassa ja viestisovelluksissa, sekä suurlähetystöjen ja konsulaattien harjoittamasta laajamittaisesta urkinnasta.
Vuonna 2017 alkaneen operaation seurauksena Kiina on pyrkinyt sulkemaan uiguureja, kazakkeja ja muita muslimivähemmistöjä massiivisille vankileireille Xinjiangissa. Arvioiden mukaan yli miljoona ihmistä on joutunut niin kutsutuille uudelleenkoulutusleireille, joissa he ovat kärsineet lukuisista ihmisoikeusloukkauksista.
Aiemmin tällä viikolla julkisuuteen vuosi Kiinan hallituksen asiakirja, johon kerättyjen henkilökohtaisten tietojen perusteella on ollut tarkoitus arvioida, tulisiko asiakirjasta löytyvät henkilöt eristää uudelleenkoulutusleireihin. Vuodetut yksityiskohdat vahvistavat entisestään Amnesty Internationalin tutkimusten antamaa kuvaa tilanteesta.
”Vaikka Kiina yrittää järjestelmällisesti kieltää vankileirien olemassaolon, todisteet lisääntyvät Xinjiangista jatkuvasti. Kaikki Xinjiangiin palautetut ovat merkittävässä riskissä tulla suljetuiksi leireihin, ja siten vakavien ihmisoikeusloukkausten vaarassa”, varoittaa Poon.
”On ensiarvoisen tärkeää, että hallitukset ympäri maailman suojelevat paikallisia Xinjiangista lähtöisin olevia yhteisöjään Kiinan suurlähetystöjen ja viranomaisten painostukselta, ja estävät pakkopalautukset Kiinaan.”
Arvioiden mukaan Kiinan ulkopuolella elää 1-1,6 miljoonaa uiguuria. Suurimmat uiguuriyhteisöt löytyvät Kazakstanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista, mutta pienempiä yhteisöjä on myös lukuisissa Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty InternationalAmnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.