Anders Chydenius -palkinto demokratian edistämisestä Jyrki Kataiselle ja Margot Wallströmille

Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ja Anders Chydenius –säätiön hallituksen puheenjohtaja Björn Vikström luovuttivat Anders Chydenius –palkinnon Kataiselle ja Wallströmille maanantaina 7. joulukuuta pidetyssä tietämisen vapauden päivän seminaarissa.

”Demokratian puolustaminen todettiin ajankohtaiseksi aiheeksi. Myös yhteys palkinnon nimeen on olemassa: elämänkerran kirjoittaja Pentti Virrankoski on luonnehtinut Anders Chydeniusta valistuksen vuosisadan demokraattisena poliitikkona. Palkinnon saajaksi haettiin moderneja poliitikkoja, jotka ovat edistäneet demokratiaa, ihmisoikeuksia, avointa yhteiskuntaa ja avointa taloutta”, totesivat Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ja Anders Chydenius –säätiön hallituksen puheenjohtaja Björn Vikström.

Palkinnon saanut Jyrki Katainen koki palkinnon vastaanottamisen suurena kunniana ja ilona.

”Erityiseksi sen tekee se, että palkinto myönnetään demokratian eteen tehdystä työstä. Demokratiaan kuuluvat mm: oikeusvaltio, ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet, sanan -ja tiedonvälityksen vapaus. Yllätykseksemme monia näitä perusarvoja haastetaan tänä päivänä. Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää korostaa myös vastuullisen kansalaisen merkitystä. Siksi demokratian eteen on tehtävä jatkuvasti työtä.”

Margot Wallström piti demokratian turvaamista yhtenä aikamme tärkeimmistä tehtävistä.

”Olen hyvin otettu ja iloinen saadessani ottaa vastaan Chydenius-palkinnon – ja liikutuin sen perusteluista. Demokratian turvaaminen on yksi aikamme tärkeimmistä tehtävistä – sekä poliittisille johtajille että kansalaisille. On myös kunnia jakaa palkinto Jyrki Kataisen kanssa. Kiitos!”

Palkinnon luovutuksen yhteydessä julkistettiin ruotsalais-suomalainen Demokratiaverkosto 21, johon Katainen ja Wallström kutsuttiin kunniajäseniksi. Demokratiaverkosto 21 – hankkeen tavoitteena vahvistaa demokraattista kulttuuria pohjoismaissa edistämällä yhteistyötä ruotsalaisten, suomalaisten ja ahvenanmaalaisten demokratiatoimijoiden ja demokratiakeskustelijoiden kesken.

Digitaalisena järjestetyssä tilaisuudessa olivat läsnä myös Suomen Tukholman-suurlähettiläs Liisa Talonpoika ja Ruotsin Helsingin-suurlähettiläs Nicola Clase.

Palkinnon perustelut

Suomessa palkinto on myönnetty Jyrki Kataiselle, joka on toiminuteurooppalaisten sisämarkkinoiden ja demokratiapolitiikan edistäjänä kansanvallan eri tehtävissä.

Perusteluissa todetaan lisäksi seuraavaa: ”Valtiovarainministerinä (2007-2011), pääministerinä (2011-2014) ja Euroopan komission varapuheenjohtajana (2014-2019) hän on toiminut eurooppalaisten sisämarkkinoiden ja euroalueen vakauden puolesta sekä puolustanut demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta osana EU:n arvoperustaa. Suomen demokratiapolitikan kannalta myönteistä on ollut, että Kataisen hallitus laati kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja antoi eduskunnalle valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon, jotka olivat ensimmäisiä laatuaan. Sitran yliasiamiehenä hän on linjannut kansanvaltaisen järjestelmän puolustamisen kuuluvan tulevaisuustalon keskeisiin tehtäviin ja osallistunut julkiseen keskusteluun mm. demokraattisesta keskustelukulttuurista.

Ruotsissa palkinto on myönnetty Margot Wallströmille, joka on toiminut demokratian ja ihmisoikeuksien merkittävänä puolustajana kansainvälisessä yhteisössä.

Perusteluissa todetaan lisäksi seuraavaa: ”Ruotsin ulkoministerinä vuosina 2014-2019 hän oli käynnistämässä maailman ensimmäistä feminististä ulkopolitiikkaa ja nostamassa demokratian edistämistä Ruotsin ulkopolitiikan kärjeksi. EU:n ympäristökomissaarina (1999-2005) sekä institutionaalisista suhteista ja viestintästrategiasta vastaavana Euroopan komission varapuheenjohtajana (2005-2010) hän on toiminut EU:n demokraattisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Hän oli uranuurtaja - ensimmäinen henkilö - YK:n erityisedustajana, jonka tehtävänä oli torjua seksuaalista väkivaltaa konflikteissa (2010-2012). Hänen elämäntyötään demokratian puolustajana on huomioitu myös yhdysvaltalaisella Democracy Award -palkinnolla.”

Palkinnon tausta

Kokkolan kaupunki perusti Anders Chydenius-palkinnon vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan ja Kokkola-Kaarlela kuntaliitoksen 10 juhlavuoden kunniaksi. Kokkolan kaupungin rahoittama palkinto ojennettu viiden vuoden välein henkilölle, jonka elämäntyössä tavalla tai toisella näkyy Anders Chydeniuksen arvot ja henki. Palkinnon saaja on valittu yhteistyössä Anders Chydenius -säätiön kanssa.

Aiemmin palkinnon perusteina on ollut mm. talouden ja parlamentarismin kehittäminen (Mauno Koivisto), hallinnon avoimuuden edistäminen (Jakob Söderman), ihmisoikeuksien edistäminen (Elisabeth Rehn) sekä monipuolinen kirkollinen-akateeminen-poliittinen elämäntyö ja Chydeniuksen elämäntyön vaaliminen (Gustav Björkstrand).

Demokratiaverkosto 21

Pohjoismaisen demokratiakeskustelun edistämiseen tähtäävän Demokratiaverkosto 21 -hankkeen koollekutsujia ja tilaisuuden järjestäjiä ovat Anders Chydenius –säätiö, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Lundin yliopisto ja Ahvenanmaan rauhaninstituutti. Hanke toteutuu vuoden 2021 aikana.

”Kutsumalla koolle suomalais-ruotsalaisen demokratiaverkoston haluamme korostaa demokraattisen perintömme pohjoismaisuutta ja lisätä keskustelua demokratian tulevaisuushaasteista Pohjoismaiden ministerineuvoston 50-vuotisjuhlavuoden aikana. Olemme iloisia, että Chydenius-palkinnon saaneet Katainen ja Wallström ottivat vastaan pohjoismaisen Demokratiaverkosto 21:n kunniajäsenyyden”, toteavat Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronman, Anders Chydenius –säätiön hallituksen puheenjohtaja Björn Vikström, Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark ja Lundin yliopiston professori Johannes Lindvall.

Lisätietoja: Anders Chydenius –säätiön asiamies Juha Mustonen, puh. 040 356 3782