Suomen Keskusta r.p.

Annika Saarikko Keskustan puoluevaltuustossa – olen sitoutunut Keskustan puheenjohtajuuteen

Jaa

(muutosvarauksin, julkinen puhuttaessa)

Arvoisat Keskustan puoluevaltuutetut,
Hyvät kuulijat!

Huhtikuun toisena päivänä 350 000 suomalaista päätti eduskuntavaaleissa antaa ainoan, ainutlaatuisen äänensä Keskustalle. Kiitän heitä jokaista. Se on valtava määrä ihmisiä ja luottamusta ehdokkaillemme.

Silti tulos oli valtava pettymys. 11,3 prosentin osuus äänistä toi meille 23 kansanedustajan paikkaa.

Eduskuntavaalien tulos oli koko itsenäisyyden jälkeisen historiamme huonoin.

Hyvät ystävät,

Tulen tässä puheenvuorossani käsittelemään vaalitulosta, omaa asemaani, suuntautumista oppositioon, puolueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä edessä olevaa työtä. Näiden laajojen teemojen ympäriltä rohkaisen myös teitä, hyvät puoluevaltuutetut kertomaan näkemyksiänne avoimesti.

Takanamme on kaksi hallituskautta, eli kahdeksan vastuun vuotta. Mutta jos katsotaan vähän pidemmälle, niin Keskusta on menneistä 20 vuodesta ollut hallituksessa 16 vuotta. 20 vuoden aikana olemme olleet vain yhden kauden oppositiossa. Olemme vastuunkantajia.

Näihin vuosiin on mahtunut monta kompromissia, monta kadonnutta äänestäjää. Jäljellä on haalea, ympäripyöreä kuva Keskustasta.

Neljä vuotta sitten vaaleissa kannatuksemme romahti porvarihallituksessa olemisen jälkeen. Nyt lasku jatkui hallituksessa, jossa me yksinämme puolustimme ei-vasemmistolaista Suomea.

Edellisvaaleissa menetimme 18 paikkaa, niiden päälle hävisi nyt vielä 8 paikkaa lisää.

Nämä kaksi perättäistä hallituskautta ovat olleet keskenään hyvin erilaisia ja niiden välinen ristiriita on ollut iso.

Ristiriitaa oli myös odotuksissamme ja todellisuudessa mitä tulee nyt päättyvään kauteen. Kun puoluevaltuusto päätti keväällä 2019 hallitukseen osallistumisesta, toivoimme varmasti kohtaavamme toisenlaisen poliittisen arjen. Suomea useina vuosikymmeninä rakentanut vakaa ja vastuullinen punamulta ei missään vaiheessa keittynyt kasaan. Keskusta toimi hallituksessa lopulta yksin – ja se on politiikassa vaikeaa.

Silti saavutimme paljonkin keskustalaista. Teimme taas aluepolitiikkaa, saimme aikaan sosiaali- ja terveys-uudistuksen, työllisyys nousi ennätyslukemiin. Lisäksi hoidimme kunnialla koronakriisin ja Suomi liittyi Natoon.

Mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Suomalaisten luottamus meihin oheni ja kannatuksemme vain laski. Tätä vaalitulosta tuijottaessa on helppo sanoa nyt: ei olisi varmastikaan kannattanut mennä hallitukseen.

Mutta me menimme. Historia osoittakoon, mikä tuon ratkaisun painolasti – tai painoarvo on.

Osansa viime vuosina teki myös oppositio, kuten asiaan kuuluu. Vihervasemmiston pönkäpuolue, se haukkumasana kaikui yhä uudestaan ja uudestaan. Ja osa meistä alkoi uskoa siihen itsekin. Totta se ei ollut – päinvastoin. Mutta niin on, miltä näyttää. Ja se oli nyt ratkaisevaa.

Hyvät keskustalaiset tekijät,

Eduskuntavaalityömme oli hurjaa. Mikään ei jäänyt ahkeruuden määrästä kiinni. Joukkomme venyi. Sitoutui, venyi, kampanjoi. 205 ehdokastamme teki tosissaan hommia. Kiitos päteville ehdokkaille, kiitos sitkeille ehdokkaiden tukijoille.

Kiitos teille jokaiselle tinkimättömästä työstänne. Kiitän teitä sydämestäni.

Mutta ystävät,

Tästä kaikesta huolimatta Suomen poliittinen kartta maalattiin eduskuntavaalien osalta uudelleen. Meillä on kansanedustajia enää alle puolet siitä, mitä vuoden 2015 vaalien jälkeen.

Keskustan neliapilan syvän vihreä väri ei ole enää yhdenkään vaalipiirin pääväri.

Perussuomalaiset on nyt kuudessa vaalipiirissä suurin. Kokoomus ja SDP ovat suurimpia kolmessa. Ja Kes-kusta – ei yhdessäkään.

Helsingin, Turun ja Tampereen väliin jäävästä kasvukolmiosta, eli Uudenmaan, Helsingin, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen vaalipiireistä valittiin yhteensä 111 kansanedustajaa. Heistä vain 5 on keskustalaisia.

Luvut ovat järkyttäviä. Siksi halusin ne sanoa. Nyt on pysähtymisen paikka.

Hyvät aatesisaret ja -veljet,

On uskallettava katsoa, mitä kirkas valo paljastaa. On kysyttävä, miksi näin kävi. Ei jotta kritisoisimme, kyräilisimme tai kyseenalaistaisimme toisiamme ja toimiamme, vaan jotta keskustalainen viesti alkaisi taas kuulua kirkkaana.

Keskusta on historiansa, jäsentensä ja äänestäjiensä monenkirjava kudelma, mutta puolueella on aina myös johtajansa.

Nyt kun huhtikuun kova valo paljastaa talkoiden tarpeen, on pakko miettiä, kuulunko itse siivoajiin vai sittenkin siivottaviin.

Olen käynyt raadollisen rehellisiä keskusteluita monien, myös itseni kanssa, miettinyt menneitä ja tulevia, punninnut mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Tappio satutti minua – se satutti meitä kaikkia. Se on tehnyt meidät surulliseksi, monet myös pettyneeksi. En sivuuta virheitäni – tunnen ne nahoissani.

Luottamus meihin on vaarallisen alhaalla. Sanoin näin kannatuksestamme loppukesällä 2020. Valitettavasti joudun sanomaan saman edelleen.

Kiitos runsaista yhteydenotoista ja kannustuksesta. Ja myös soraäänistä.

Tiedän, että Keskusta nousee, jollain aikavälillä ihan varmasti. Mutta onko minulla vaalitappion jälkeen oikeutus tai jopa velvollisuus uuden nousun hakemiselle? Onko minulla tarvittava tuki, tarvittavan kirkkaat ajatukset ja selvä suunta mielessäni?

Kysyin itseltäni, mitä käytännössä tarkoittaa se, että puheenjohtaja kantaa vastuun vaalitappiosta?

Valtaan ei saa takertua. Mutta valtaan kuuluu myös vastuu – vastuu vaikeimmistakin paikoista.

Pakenenko ja poistunko näyttämöltä saman tien? Haluanko päästä helpommalla?

En.

Olen sitoutunut Keskustan puheenjohtajuuteen – kohti Jyväskylässä pidettävää sääntömääräistä puolue-kokousta kesällä 2024.

Koen paloa kulkea kanssanne tämän vaikean vaiheen läpi, uutta kohti.

Miksi? Siksi, että uskon Keskustaan. Minua ei politiikassa enää pelota mikään.

Politiikka ei ole pikajuoksua. Vastuunkanto ei ole aina sitä, että väistää. Tilanne pitää nyt rauhoittaa. Vastuun ottamista on se, että tarttuu moppiin ja ryhtyy hommiin. Siivousrättejä on jaossa teillekin jokaiselle.

Koen politiikan, yhteisten asioiden hoitamisen, jatkuvana virtana. Se ei koskaan ala, eikä se koskaan pää-ty. Keskusta on yksi laiva tuossa virrassa ja sillä laivalla olemme kyydissä me kaikki. Joku aina vuorollaan kipparoi. Ja kun vuoro vaihtuu, ruoriin tarttuu seuraava.

Haluan, että alamme taas itse määritellä sen, mitä haluamme puolueena olla. Kattaa pöydän suomalaisille niillä asioilla, jotka tunnemme kaikkein tärkeimmiksi. Nyt voimme sen tehdä, koska aloitamme puhtaalta, omalta pöydältä.

Minun eikä kenenkään meistä tehtävä ei enää ole olla kompromissien selittäjä. Tästä eteenpäin olen vain Keskustan puheenjohtaja. Ja tämä on innostavaa.

Haluan, että olemme tulevaisuuspuolue. Itsenäinen – ja tarvittaessa itsepäinenkin keskivoima.

Tiedän, että te ette päästä minua helpolla. Ette ole päästäneet aiemminkaan. Eikä tarvitsekaan.

Keskusta on minulle sydämen asia. Teidän kanssanne haluan palauttaa tuon tunnesiteen yhä useammalle suomalaiselle.

Yksin en siihen pysty.

Me emme luovuta. Emme tietenkään.

Hyvät ystävät,

Eduskuntavaalikampanjan aikana sain vastata lukemattomia kertoja siihen, onko Keskusta vaalien jälkeen hallituspuolue. Vastasin johdonmukaisesti: ensinnäkin me emme jatka punavihreässä koalitiossa. Toisekseen sanoin: mahdollisuutemme hallitusvastuuseen on sidottu saamamme luottamuksen määrään. Kerroimme, että rima on vähintään vaalien 2019 tasolla.

Tuota rimaa emme ylittäneet.

Paikkamme puolueena on nyt oppositiossa.

Yksituumaisuus tässä asiassa niin puoluehallituksen kuin eduskuntaryhmän piirissä on ollut yllättävänkin vahvaa.

Kansa on puhunut ja olemme sen selkeän viestin kuulleet. Äänestäjät halusivat muut puolueet hallitus-vastuuseen, eivät Keskustaa. Keskustan sääntömääräisten hallitusneuvottelijoiden kanta on, että nyt on Keskustan vuoro mennä oppositioon.

Viime viikkoina on kyllä tuntunut siltä, että olemme puoluekentän tavoitelluin poikamies. Kysyntää on riittänyt tarjontaa enemmän. Näistä soidinmenoista mieleeni on palannut käyttämättä jäänyt vaalisloganimme parin vuoden takaa. Sehän kuului ”Keskusta – tykkäät kuitenkin”.

Mutta niin se on, että Kokoomus saa muodostettua voittajien enemmistöhallituksen, oikeistohallituksen tai sinipunan, ilman Keskustaakin.

Irvailu, maanittelu tai kovin myöhässä kuuluvat kehut eivät päätöstämme muuta – niillä ei kävellä kansan tahdon yli.

Olimme oppositiossa viimeksi vuosina 2011-2015, tuolloin toiseksi suurimpana oppositiopuolueena. Nousimme silloin vaalivoittoon. Tälläkin kertaa teemme työmme kunnialla. Toimimme oppositiossa itsenäisesti keskustalaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta – koalitioita on vain hallituksessa.

Muodostuipa hallituksesta millainen hyvänsä, Keskusta tulee tekemään oppositiossa väkevää politiikkaa. Sen kärkinä näyttäytyvät juuri ne asiat, joita uskon meitä äänestäneidenkin ihmisten arvostavan. Halu-amme pitää huolta koko Suomesta, maakuntien ihmisten mahdollisuuksista, julkisen talouden saattamisesta kuntoon oikeudenmukaisella tavalla. Lähipalveluista, koulutuksesta, ikäihmisten arjesta. Haluamme rohkaista yrityksiä, huolehtia perheiden pärjäämisestä, teiden kunnosta, kestävästä luontosuhteesta ja luonnonvarojen käytöstä, maatalouden kannattavuuden vahvistamisesta ja erityisen tärkeää: luoda nuorille toivon näköaloja.

Olemme isänmaallinen mutta kansainvälinen, välittävä mutta ihmisen omaa vastuuta korostava puolue.

Keskusta ei ole luonteeltaan apupuolue. Olemme sillanrakentaja, mutta emme pelkkä silta muiden puolueiden välillä. Olemme omaleimainen kokonaisvaltainen ideologinen voima, haluamme olla merkittävä voima ja kokonainen vaihtoehto suomalaisille. Olemme yleispuolue.

Hyvät ystävät,

Sen lisäksi, että arvioimme tässä kokouksessa eduskuntavaalien tulosta, on myös katsottava paljon laajempia kokonaisuuksia.

Keskusta ei ole joku muu, Keskusta ei ole passiivi. Puolue on täällä nyt. Tämä joukko tekee puolueen tule-vaisuudelle pohjaa.

Suuri vastuu meille, arvoisat puoluevaltuutetut.

Samalla suuri etuoikeus meille. Kukaan muu ei korjaa Keskustaa, ellemme me sitä tee. Aika ei ole keskivoimalle erityisen helppo. Ilmiö on Suomea laajempi. Ääripäät kolistelevat. Mutta tälle ajalle tulee vastavoima. Ja silloin me olemme valmiina.

Ajattelumme ja toimintatapojemme tuulettaminen on vastuumme niille suomalaisille, jotka meitä nyt äänestivät ja se on vastuumme niille sadoilletuhansille, miljoonillekin suomalaisille, jotka ovat tätä kansanliikettä yli sadan vuoden ajan rakentaneet. Erityistä herkkyyttä kantaa mukanaan yritys ymmärtää heitä, jotka ovat keskustan äänestämisen hylänneet.

On listattava vahvuudet ja heikkoudet. Vahvistettava vahvuuksia sekä kohdattava ja korjattava heikkoutemme. Jotain on valittava pois, jotain voi tulla tilalle.

Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet. Se on tosiasia.

Muuttuneita ovat myös politiikan toimintatavat, ihmisten osallistumisen muodot sekä puoluekartta.

Emme ole pysyneet perässä.

Vain oikeilla kysymyksillä voimme löytää oikeita vastauksia.

Teimmekö esimerkiksi vaalikampanjassa oikeita asioita – kohtasimmeko riittävän hyvin meihin tai maailmanmenoon pettyneitä? Osaammeko olla luontevasti siellä, missä ihmiset ovat? Puhummeko oikeasti niistä asioista ja ilmiöistä, jotka huolettavat ihmisiä? Kuuntelemmeko me?

Entä ovatko järjestömme toimintatavat innostavia, sellaisia joihin uudet ihmiset tulevat mukaan? Toteutammeko muodollisuuksia, toistammeko totuttuja traditioita vai luommeko alustaa uusille ideoille?

Olemmeko puolue, jossa jäsen voi aidosti vaikuttaa? Onko alhaalta ylöspäin ohjautuvassa kansanliikkeessä jotakin mennyt rikki? Miksi meillä on niin hiljaista? Meidän pitää sietää eriäviä näkemyksiä – mutta myös luottaa toisiimme.

Sitäkin mietin, onko meissä valtavuosien tuomaa kylmää etäisyyttä, joka on kadottanut meistä huumorin ja roson?

Perattava on myös meille kipeät politiikan sisällölliset asiat.

Me, jotka pidämme itseämme aitona ja käytännöllisenä luontopuolueena, saamme tässä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja eläinten oikeuksien ajassa luonnonvihaajan leiman. Sitä ei pidä ottaa, sitä ei pidä hyväksyä. Se ei ole totta. Mutta railo mielikuvassamme pitää kuroa umpeen. Keskustan linja nojaa kestä-vään kumppanuuteen luonnon ja luonnonvarojen kanssa.

Olemme myös menettäneet nuorten kiinnostuksen Keskustaan. Ilmiö tuskin selittyy vain sosiaalisen me-dian ohuella osaamisella, vaan on katsottava myös asioita. Esimerkiksi se maltti ja moniäänisyys, jota pidämme valttinamme arvokysymyksissä, näyttäytyykin nuorille hähmäisenä sekavuutena.

Keskenämmekin heittelemme toisillemme liberaalin ja konservatiivin leimakirveitä. Se yksinkertaisesti vain kannattaisi lopettaa – tänne mahtuu molempia.

Karttakin on otettava käteen. Koko Suomen puolueen pitää tarkoittaa oikeasti koko Suomea. Kysymykset hyvästä hoivasta, ihmisten toimeentulosta, peruskoulusta, kotimaisesta ruuasta, laadukkaasta asumisesta ja oikeudesta luontoon koskettavat niin maalla kuin kaupungissa. Seutukaupungeissa ja suuremmissa kaupungeissa myös. Meidän on puhuttava niistä aihepiireistä, jotka yhdistävät ihmisiä asuinpaikasta riippumatta.

Meillä pitää olla annettavaa koko maassa, nostalgia ei ole peruste äänestää meitä.

Ystävät,

Ääneen on myös sanottava, että 2010-luvun Keskustan tarinaa varjostaa perussuomalaisten nousu.

Julkiseen talouteen painottuneessa eduskuntavaalissa menetimme nyt paljon luottamusta myös kokoomukselle. Mutta pidempi kehityskulku on se, että perussuomalaiset ovat onnistuneet kanavoimaan käyttövoimakseen meille rakkaiden maakuntien ja rakkaan maaseudun Suomen pettymyksen. Samalla he ovat halunneet osoittaa, miten kaikki hankala, ikävä ja muutokseen pakottava on heidän kertomanaan Keskustan syytä. Henkistä elintilaamme on kavennettu.

Keskustalla ja perusuomalaisilla on paljon yhteistä. Mutta samalla varmuudella on todettava, että puolueidemme välillä on myös perustavanlaatuisia eroja. On ongelmien osoittajia ja sitten on ratkaisijoita.

Kamppailu ei ole ohi, nyt se vasta alkaa.

Perussuomalaisten puoluesihteerin sanoi vaalien jälkeen, että nyt on ”ammuttu”. Ehei, rakkaat perus-suomalaiset. Se ei ollut armonlaukaus – se oli starttilaukaus.

Keskustaystävät,

Nämä olivat asioita, joista meidän ainakin on puhuttava. Mutta ei unohdeta vahvuuksiamme. Ne ovat järkälemäisiä vahvuuksia. Sellaisia, mitä ei ole kenelläkään muulla.

Olemme aatteemme juurilta asti humaani puolue ja suomalainen sivistysliike. Isänmaallinen mutta kansainvälinen. Sellaisena aiomme myös pysyä. Korostamme toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Valtavia hyveitä aikana, jolloin rahaa ei riitä ratkaisemaan kaikkia ongelmiamme.

Me tunnemme puolueista parhaiten koko Suomen. Olemme läsnä kaikkialla tässä maassa. Uskottavuutemme puhua koko Suomen voimavaroista, erityisesti nyt vaikeassa turvallisuuden ajassa on erinomainen. Tunnemme myös Suomen erilaisuuden – alueiden ja niiden ihmisten asiasta on puhuttava entistä rohkeammin.

Politiikan tavoitteisiin ovat palanneet huoltovarmuus, turvallisuus, omavaraisuus, kotimainen ruoka ja energia – nämä Keskustan leipälajit ovat nousseet 2020-luvun avaintekijöiksi. Näissä olemme vahvoilla, näissä meidän on osattava lunastaa johtajuutemme.

Meillä on Suomen eniten kuntapäättäjiä ja uusien hyvinvointialueiden vastuunkantajia. Olemme juuri siellä, missä suomalaisten elämä tapahtuu. Kotiseuduilla, ihmisen kokoisten asioiden äärellä. Meillä on arjen taju. Kun tämä tuhansien keskustalaisten luottamushenkilöiden joukko päättää jotakin, silloin tapahtuu.

Meillä on yli 110-vuotinen historia. Juuret ovat niin syvällä kuin olla ja voi. Pitkä perinne, sukupolvi toisensa jälkeen on kasvattanut uudet vastuunkantajat. Meillä on valtavasti osaamista tehdä päätöksiä. Olemme puolueena politiikan ammattilaisia. Uskallan sanoa sen ääneen – ja nimenomaan vahvuutena. Mitä vaikeampi aika, sitä enemmän on merkitystä osaamisella.

Tärkeimmäksi vahvuudeksemme lasken sitkeyden ja selviytymisen taidon. Meitä on ennenkin lyöty, meitä on yritetty nujertaa. Olemme itsellisten ihmisten joukko, lähimmäisen vastuusta ja talkoohengestä rakennettuja. Olemme myös monenkirjava joukko, ihmisten näköinen joukko, emmekä mahdu mihinkään muottiin. Eikä meidän koskaan pidäkään mahtua.

Keskustaystävät,

On siis aika laittaa Keskusta kuntoon. Kietoa meihin myös uusia asioita tuttujen rinnalle. Tiedän, että siitä tulee innostavaa. Siihen työhön kutsun laajasti suomalaisia – ovet ja ikkunat pitää olla auki ihmisten tulla.

Tuo työ edellyttää ensinnäkin realistista arviota järjestömme tilasta – tähän keskitymme muun muassa huomisen aamun seminaarissa.

Keskustan kuntoon saattaminen myös edellyttää syvällistä toimintaympäristön analyysia – suomeksi siis arviota siitä, miten maailma on muuttunut ja miten pysymme muutoksessa mukana. Osana tätä arvioimme koko 2010-luvun Keskustan tarinaa. Miten tähän on tultu? Käymme läpi politiikkamme sisällön. Ruodimme kuopat ja kohokohdat perusteellisesti. Myös viimeisimmän vaalitappion. Menneestä pitää oppia, mutta siinä ei voi rypeä. Tarvitsemme myös johtopäätöksiä.

Kutsun tähän työhön puolueestamme välittäviä ihmisiä. Heistä koostetaan oma, itsenäinen, puoluejohdosta erillinen työryhmä. Työryhmän velvollisuus on kuulla työssä Keskustasta kiinnostuneita, Keskustaan kiinnittyneitä sekä Keskustaan pettyneitä. Toukokuun puoluehallitus asettaa sen työhönsä.

Hyvät keskustaystävät,

Tartumme myös heti uudestaan vaalityöhön. Suomi virittäytyy pian presidentinvaaleihin. Suuret jännitteet turvallisuuspolitiikassa korostavat entisestään tasavallan presidentin työn tärkeyttä. Tehtävää on riittämin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta isänmaa tarvitsee myös kansakuntaa kokoavaa voimaa.

Meidän tärkeä tehtävämme seuraavan puolen vuoden aikana on varmistaa, että Suomi saa parhaimman mahdollisen presidentin. Ja tämän minä tiedän varmuudella: ne suuret saappaat, jotka tarjolla on – ne täyttävä ihminen löytyy Keskustan riveistä.

Hyvät puoluevaltuutetut,

Keskusta on sitkeää sorttia oleva puolue. On aika luoda vanhasta uutta, sanontoja myöten. Kepu pettää, vai?

Ehei – Kepu ei petä. Kepu kestää.
Kepu kestää, koska sen tehtävä Suomen, suomalaisten ja maailman hyväksi on vielä ihan kesken.
Kepu kestää aina.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Keskusta r.p.
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a
00100 Helsinki

010 289 7000http://www.keskusta.fi

Keskusta. Rohkeutta. Ratkaisuja. Keskusta on yli 110-vuotias kansanliike, joka rakentaa politiikkansa ihmisen, ei järjestelmän tarpeille.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Keskusta r.p.

Keskusta esittää 10 vuoden kokeilua itäiseen Suomeen23.3.2024 12:10:32 EET | Tiedote

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaatii hallitusta päättämään kehysriihessä Itäisen Suomen paketista, jossa vastataan turvallisuustilanteen itäiselle Suomelle tuomiin isoihin talousongelmiin. Kymmenvuotinen erityistoimien paketti voisi sisältää kokeiluja, vapauksia sääntelyyn, veroporkkanoita sekä panostuksia väyliin, tietoliikenteeseen ja koulutukseen. - Itäisestä Suomesta on tehtävä kriisialueen sijaan erityistalousalue, jonka kehitystä vauhditetaan järeällä ratkaisupaketilla. Työkaluja onneksi on, ja kannustan hallitusta kehysriihessä niistä sopimaan, Saarikko sanoo. Ulko- ja turvallisuuspoliittista syistä esimerkiksi turismia, tuulivoimarakentamista ja kauppaa on merkittävästi rajoitettu. Seuraukset itäiselle Suomelle ovat vakavia. - Itäisen Suomen pulaan ei voida vastata passiivisuudella. Kyse on ihmisistä, turvallisuudesta ja periaatteesta. Pidetäänkö kaikista suomalaisista reilusti huolta vai ei? - Vetoan pääministeri Orpoon: Rakentakaa väkevä itäisen Suomen kasvupaketti

Keskustan puoluesihteeri: Purran makkaravero torjuttava: ”Joku roti”22.3.2024 11:33:13 EET | Tiedote

Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho torjuu valtiovarainministeri Purran esittämän lisäveron transrasvoille. Transrasvan keskeisiä lähteitä ovat maitovalmisteet, voi, voita sisältävät levitteet, juusto, leivonnaiset ja lihavalmisteet. Vuodenvaihteessa Purra taas väläytti ruoan arvonlisäveron korotusta. Siika-aho uskoo lihan ja maidon hinnan noston johtavan ulkomaisten halpatuotteiden suosion kasvuun. Siika-aho puhui asiasta Ylivieskan Ryskypäivillä perjantaina. - Jos Purra yrittää ruoskia suomalaisia makkaraverolla vihersmoothien pariin, käykin niin että ulkomaisen halpalihan kulutus kasvaa. Siinä ei voita Suomi eikä suomalainen, sanoo Siika-aho. - Liha- ja maitovero laihduttaisi ainoastaan suomalaista viljelijää, jonka tilipussi kevenisi entisestään. Maatiloilla ollaan jo nyt tiukilla. Eikö perussuomalaisissa tajuta, mitä kello on lyönyt? - Keskusta torjui vuosikausia erinomaisella menestyksellä lisäverot suomalaiselle ruoalle ja viljelijälle, mutta nyt PS uhkaa tehdä tämän työn t

Keskustan Honkonen: Missä viipyy hallituksen kanta ennallistamiseen?13.3.2024 08:52:11 EET | Tiedote

Keskustan vpj. Petri Honkonen penää hallitukselta kantaa EU:n ennallistamisasetukseen, joka on pian tulossa lopulliseen käsittelyyn EU:n neuvostossa. Honkonen vaatii viipymättä tietoa tilanteesta eduskunnan valiokunnille: - Suomen hallitus ei ole vieläkään onnistunut sopimaan kantaa ennallistamiseen. On pöyristyttävää, ettei hallitus aio informoida eduskuntaa ja ei pysty tuomaan selvitystä kannastaan ennallistamisen viime vaiheen käsittelyyn, Honkonen päivittelee. Honkosen mukaan on tapahtunut aikamoinen käännös kokoomuksen ja perussuomalaisten linjassa viime vaalikauden jälkeen. Edellinen hallitus sai vastattavakseen mm. välikysymyksen ennallistamisasetuksesta. - Näyttää siltä, että Mykkäsen-Pietikäisen metsät museoiva linja on ottanut vallan koko hallituksessa ja perussuomalaiset ovat nielleet tämän kaikessa hiljaisuudessa. Tämä ennallistamisen hyväksyvä linja on pahemman luokan äänestäjien pettämistä perussuomalaisilta. - Vaadin hallitusta informoimaan eduskuntaa viipymättä kansalli

Keskustan Kemppi: Sairaalaverkkoa karsitaan salakähmäisesti, nyt tarvitaan avoimuutta ja vastuunkantoa29.2.2024 11:38:40 EET | Tiedote

Keskustan eduskuntaryhmä jätti kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle sairaalaverkon karsimista koskevista suunnitelmista. Virkamiesten nimissä julkaistu esitys tarkoittaisi monen sairaalan romuttamista akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä. Nyt ministeri on vastannut Keskustan kysymykseen. Keskustan eduskuntaryhmä kysyi, miten hallitus aikoo käsitellä sairaalaverkkoraporttia ja mikä on hallituksen kanta työryhmän esitykseen. Keskustan saama vastaus ministeriltä herättää huolen siitä, että hallitus ei halua käydä ministerin ajamasta sairaalaverkon karsimisesta keskustelua. - Isoja sairaalaverkkopäätöksiä valmistellaan suomalaisilta ja eduskunnalta salassa. Alueiden ja eduskunnan pitää saada vaikuttaa Orpon hallituksen isoon sairaalaverkkouudistukseen. - Nyt kukaan hallituksessa ei ota vastuuta vauhdilla etenevästä sairaalaverkkotyöstä. Tilanne lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa henkilöstöpula

Keskustan puoluesihteeri haluaa junarahat maakuntiin: ”Orpo ja Purra rakentavat historian kalleinta siltarumpua”17.2.2024 10:15:18 EET | Tiedote

Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho peräänkuuluttaa puolen miljardin kasvupakettia rakennusalalle ja maakuntien tukemiseen. Rahat Siika-aho ottaisi Orpon hallituksen ajamasta Turun tunnin junasta. Siika-ahon mukaan rakennusalalle tarvitaan vähintään 300 miljoonaa euroa ja maakuntien kasvun tukemiseen vähintään 160 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tukea tarvitaan muun muassa perusväylien parantamiseen ja laajakaistayhteyksien rakentamiseen. - Hallitus jätti rakennusalan konkurssiaallon kouriin, eikä itäiselle ja pohjoiselle Suomelle ole luvattu muuta kuin juhlapuheita. Hallituksen saamattomuuden seurauksena ihmisiltä menevät työpaikat ja firmat alta. Orpon ja Purran toimettomuuteen tarvitaan ryhtiliike nopeasti. Siika-ahon mukaan rakennusalan ja maakuntien kasvupaketti voidaan rahoittaa Turun tunnin junaan varatulla 460 miljoonalla eurolla. Orpon ja Purran ajama junahanke on asiantuntijoiden mukaan kannattamaton ja Siika-ahon mielestä symboli hallituksen piittaamattomuudesta maakunt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye