Ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot korkealla tasolla, viime kuukausina laskua
Lomautettujen ja työttömien määrät ovat olleet laskussa kesän ajan. Kuitenkin henkilömäärät ja työttömyysturvamenot ovat edelleen korkealla tasolla verrattuna vuoden takaiseen.
Finanssivalvonnan keräämän ja Työllisyysrahaston analysoiman tiedon pohjalta voidaan nähdä, että elokuussa työttömyyskassojen hakemusmäärät ovat nousseet 78 % verrattuna vuoden 2019 elokuuhun.
Elokuussa työttömyyskassoille lähettiin noin 233 000 hakemusta, mikä on hieman alle 102 000 kappaletta enemmän kuin vuonna 2019.
Kuitenkin hakemusmäärissä on tultu alas 17 % kesäkuun huipusta, jolloin hakemuksia lähetettiin hieman yli 281 000 kappaletta.
Erityisesti työttömyyskassoille osoitetuissa ensihakemuksien määrissä huippu ja sitä seurannut lasku näkyvät selkeästi. Huhtikuussa 2020 ensihakemuksien määrä oli reilut 83 000 kappaletta. Elokuussa ensihakemuksia tuli enää hieman alle 22 00 kappaletta eli huhtikuun huipusta on tultu alas 74 %.
Kuitenkin ensihakemuksien määrä oli elokuussa 66 % enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa.
Elokuussa työttömyyskassat maksoivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa hieman alle 260 miljoonaa euroa, mikä on 72 % enemmän kuin elokuussa 2019.
Kesä-heinäkuussa 2020 ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot olivat yli 290 miljoonaa euroa kuukaudessa. Elokuuhun mennessä kesän huipusta on tultu alas 14 %.
Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien määrä oli huipussaan heinäkuussa 2020. Elokuussa 2020 ansiosidonnaista sai noin 191 000 henkilöä, mikä on noussut 76 % vuoden takaiseen verrattuna. Heinäkuussa ansiosidonnaisella oli vielä noin 218 000 henkilöä.
|
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat kaikki työnantajat sekä 17 - 64-vuotiaat palkansaajat. Työllisyysrahaston maksaa työttömyyskassoille ansiopäivärahojen rahoitukseen ansiosidonnaisen osuuden lukuun ottamatta työttömyyskassan jäsenmaksuilla kerättävää osuutta. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta tilitetään vuosittain Kelalle se osuus, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta. |
Lisätietoja:
Tapio Oksanen
Talous- ja rahoitusjohtaja
040 539 4651
tapio.oksanen@tyollisyysrahasto.fi
Twitter: @OksTapio
Antti Klemola
Rahoitusanalyytikko
044 345 6544
antti.klemola@tyollisyysrahasto.fi
Twitter: @AnttiKlemola
Yhteyshenkilöt
Tapio Oksanentalous- ja rahoitusjohtaja
Puh:+ 358 40 539 4651tapio.oksanen@tyollisyysrahasto.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
TyöllisyysrahastoKansakoulukuja 1, Pl 191
00100 HELSINKI
https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto
Tilastotietoa ansiopäivärahasta: naisten keskimääräinen ansiopäiväraha huomattavasti pienempi kuin miesten, Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla7.10.2021 08:15:00 EEST | Tiedote
Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen vuonna 2020, mikä oli 979 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ansiopäivärahaa sai noin 456 000 henkilöä, joista miehiä oli noin 227 000 ja naisia noin 229 000 vuonna 2020. Selkeästi suurin ammattiluokka, joka naisista sai ansiopäivärahaa työttömyysajalta, oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Miehien kohdalla ansiopäivärahan saajat työttömyysajalta jakautuivat tasaisemmin, eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. - Erityisesti naisten osalta korostui palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista naisista, sillä heidän suhteellinen osuutensa oli noin 32 %. Vastaavasti miesten suurimman ammattiluokan, eli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, suhteellinen osuus oli noin 26 %, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola. Miehet saivat ansiopäivärahaa keski
Seminaari: Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista7.9.2021 13:58:06 EEST | Kutsu
KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään tiistaina 7.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murroksess
Seminaari: Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista30.8.2021 12:58:24 EEST | Kutsu
KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään perjantaina 3.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murrokse
Kutsu: Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2022 -mediatilaisuus19.8.2021 15:15:00 EEST | Kutsu
Työttömyysturvamenot ovat kasvaneet selvästi koronapandemian aikana. Miten työttömyysturvan rahoitus on hoidettu ja turvattu koronan aikana? Miltä työmarkkinoiden toipuminen näyttää Työllisyysrahaston näkökulmasta? Keväällä arvoimme, että työttömyysvakuutusmaksuihin voidaan tarvita korotuksia myös vuonna 2022.
Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvamenot kasvoivat 48 % vuonna 202025.3.2021 13:46:33 EET | Tiedote
Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvan menot kasvoivat 48 % vuonna 2020. Huolimatta voimakkaasti kasvaneista työttömyysturvamenoista Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvällä tasolla vuonna 2020. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille yhteensä 2 618 miljoonaa euroa, josta Työllisyysrahasto rahoitti 52 % ja valtio 48 %. Työllisyysrahaston osuus kerättiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Koska valtio poikkeuksellisesti maksoi lomautuspäivärahoihin peruspäivärahan suuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta, sen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvamenojen rahoituksesta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2019 valtion osuus työttömyyskassojen rahoituksesta oli 42 %. Kelalle tilitettiin työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksun tuotosta perusturvan rahoitukseen. Kelalle tilitettiin yhteensä 207 miljoonaa euroa. - Koronapandemia aiheutti keväällä 2020
Työttömyyskassojen vastaanottamien hakemusten määrä korkeimmillaan sitten kesän 20209.3.2021 13:17:09 EET | Tiedote
Tammikuussa 2021 työttömyyskassoille lähetettyjen ensihakemusten määrä oli korkeammalla tasolla kuin elokuussa 2020. Tammikuussa ensihakemuksia saapui työttömyyskassoille lähes 33 000 kpl:tta, kun niitä saapui hieman alle 19 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua hakemusten määrässä oli noin 14 300 kpl:tta eli noin 77 %. Vastaavasti vuotta aiemmin, tammikuussa 2020 ensihakemuksia saapui lähes 22 500 kappaletta. Tammikuussa 2021 nousua vuodentakaiseen tilanteeseen oli siis noin 47 %. - Kolmena edellisenä vuonna ensihakemusten määrä on myös noussut tammikuussa joulukuun luvuista, mutta tänä vuonna nousu vaikuttaisi olleen poikkeuksellisen suurta, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola. Tammikuussa 2021 kaikkien työttömyyskassoille tulleiden hakemusten yhteismäärä oli korkeammalla tasolla kuin heinäkuussa 2020. Kaikkia hakemuksia saapui kassoille yhteensä lähes 250 000 kpl:tta tammikuussa 2021, kun niitä saapui noin 202 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua oli yli 47 00
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme