Antero Holmila historian professoriksi
Vuodesta 2018 Holmila on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa historian apulaisprofessorina. Vuosina 2008–2017 hän toimi lyhyen aikaa Koneen säätiön post-doc tutkijana, yliassistenttina ja sen jälkeen post-doc tutkijana omassa akatemiahankkeessaan ja lukuisissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa. Syksyllä 2015 hän oli vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Berkeleyssä.
Tutkimuksissaan Holmila on suuntautunut toisen maailmansodan jälkeiseen maailmaan. Hänen vaihtelevissa näkökulmissaan yhdistyy kriisien vaikutus ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja yhteiskuntiin. Tutkijauransa alkuvaiheessa Holmila paneutui erityisesti holokaustiin ja sen kollektiivisiin muistoihin sekä siitä käytyihin historiapoliittisiin kiistoihin.
Myöhemmin hän on tutkinut kriisitematiikkaa muun muassa yhteiskuntien rauhaanpaluun, kylmän sodan ajan ja suurvaltasuhteiden näkökulmista. Tutkimuksissa on lähes aina ollut mukana myös Suomi osana kansainvälistä järjestelmää.
Holmilan tutkimuksissa on korostunut myös media- ja viestintähistoria – siis tavat, joilla historiallisia ilmiöitä, tapahtumia ja kriisejä on tuotettu ja ylläpidetty medioiden välityksellä. Tällä hetkellä Holmila on mukana useiden yliopistojen muodostamassa YLE100-tutkimuskonsortiossa, joka kartoittaa vuonna 2026 100-vuotta täyttävän instituution historiaa lukuisista eri näkökulmista.
Historian ja etnologian laitoksella Holmila johtaa ”kriisit ja yhteiskuntien muutos” tutkimuskeskittymää, joka tarkastelee vertailevasti ja monitieteisesti kriisejä poliittisina, yhteiskunnallisina, taloudellisina ja kulttuurisina ilmiöinä.
Omien sanojensa mukaan Holmila on vuosien saatossa ”pyristellyt irti” toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta ja pyrkinyt etenemään kohti ”lähihistoriaa”. Lähihistorian hän käsitteellistää ajaksi, jolloin tämän päivän keskeisimmät yhteiskunnalliset aiheet, kuten ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos, yhteiskuntien keskinäisriippuvuudet, jatkuvan kriisin kokemus, energiakysymykset, digitalisaatio ja hyvinvointivaltion tulevaisuus nousivat ensimmäisen kerran yhteiskunnallisen keskustelun asialistalle. Tämä tarkoittaa aikaa suunnilleen 1970-luvun alun öljykriisistä eteenpäin.
Näiden teemojen lisäksi Holmila on tutkinut urheiluhistoriaa. – Urheilu on erinomainen ikkuna yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun, olipa kyseessä nationalismi, kaupallistuminen, viihteellistyminen, sukupuoliroolit, seksuaalinen häirintä tai kansainvälinen politiikka, hän perustelee.
Tällä hetkellä monet Holmilan tutkimusintressit yhdistyvät hänen tiedettä popularisoivissa kolumneissaan, joita hän kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalaiseen. Ne käsittelevät Ukrainan sodan vaikutuksia Suomeen, Eurooppaan ja läntiseen maailmanjärjestykseen.
– Tutkijat – erityisesti historian tutkijat – voisivat ottaa aktiivisemmin osaan julkiseen keskusteluun ja tiedettä popularisoivaan laajalle yleisölle suunnatun historiatietoisuuden rakentamiseen, Holmila toivoo. – Kenttä on nyt hyvin pitkälti ”ei-akateemisten” historiatutkijoiden hallitsema. Siinä toistuvat samat teemat ja kapeakatseinen tulkinta, jossa Suomi on usein kapseloitu omaksi erillistapauksekseen irti globaaleista yhteyksistä, hän huomauttaa.
Lisätietoa:
Antero Holmila, antero.holmila@jyu.fi, puh. +358408093381 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/helan-henkilokunta/holmila-antero
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Tervetuloa seuraamaan Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistamistilaisuutta 30.3.27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät Digiturvallisuus 2023 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistustilaisuuden. Julkistustilaisuudessa ovat mukana molempien oppilaitosten rehtorit, Jyväskylän kaupunginjohtaja sekä maakuntajohtaja. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta ja esittämään kysymyksiä paikan päällä Jyväskylän Paviljongissa torstaina 30.3. klo 14.00 alkaen.
Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Sydänkuntoutuksessa älylaitteet ja muut teknologiasovellukset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuntoutujan elämänmuutokseen. Yksilöllisesti kohdatuksi tuleminen on elämänmuutoksen keskiössä, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.
Hiljaiset äänet kuuluviin: koronapandemia kiihdytti nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista24.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore raportti. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen.
Työaika on muuttunut hitaasti – voiko lyhennetty työviikko olla uusi kilpailuvaltti?23.3.2023 14:03:50 EET | Artikkeli
Viime aikoina lyhennetyn työajan kokeilut ovat saaneet tavallista enemmän huomiota. Toimisiko meilläkin, moni kysyy. Kokenut työajan tutkija Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta pohtivat sitkeästi pintansa pitäneen normaalin työajan haastajia.
Hyvä fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta23.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Noin joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen, ja yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Ylipaino on keskeisin matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, mutta hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettei hyväkään fyysinen kunto itsessään vähennä matala-asteista tulehdusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme