Apollo ja Artemis – Näin mentiin Kuuhun 60-luvulla ja tätä suunnitellaan nyt (29.8. klo 16.15 - 17)
Aika: torstai 29.8.2019 klo 16.15-17.00 Paikka: Porthania, Sali PII, 1. kerros (Yliopistonkatu 3, Helsinki)
Miten Kuuhun aikanaan oikein mentiin ja kuinka uudet lennot on tarkoitus tehdä? Kuinka Apollo-ohjelma harsittiin kasaan aikanaan, kun kokemusta avaruuslennoista ei käytännössä ollut lainkaan, ja miksi paluu Kuuhun on kestänyt - ja kestää edelleen - niin kauan, vaikka nyt meillä on paljon kokemusta niin avaruuslennoista yleisesti, kuin myös miehitetyistä lennoista Kuuhun?
Apollo-ohjelma oli Yhdysvaltain suuri ponnistus 1960-luvulla, ja se onnistui lennättämään astronautit Kuun pinnalle ja takaisin ennen vuosikymmenen loppua. Nyt suunnitelmana on palata Kuuhun. Tarkoituksena on rakentaa asema Kuun kiertoradalle, mutta laskeutua myös Kuun pinnalle.
Jari Mäkinen palaa esityksessään ensin Apollojen aikaan, kertoo sitten, mitä Kuun tutkimuksen saralla tapahtuu nyt ja heittää lopuksi esiin erilaisia hahmotelmia siitä, miten tulevat kuulennot on tarkoitus tehdä.
Tervetuloa kuuntelemaan!
Aika: torstai 29.8.2019 klo 16.15-17.00
Paikka: Porthania, Sali PII, 1. kerros (Yliopistonkatu 3, Helsinki)
Jari Mäkinen on avaruuslentoihin, tähtitieteeseen ja ilmailuun erikoitunut tiedetoimittaja, joka on päässyt tutustumaan läheltä Apollo-ohjelmaan mm. vierailuillaan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAan.
Tiedekulman tilaisuus on FinCOSPAR:n ja Kestävän avaruustieteen ja tekniikan huippuyksikön järjestämä.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta3.12.2019 10:20:41 EET | Tiedote
Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä istukan tai sikiön soluissa2.12.2019 13:26:36 EET | Tiedote
Äsken julkaistu kansainvälinen tutkimus osoittaa, että – toisin kuin eläinkokeiden perusteella on epäilty – hedelmöityshoidot eivät aiheuta pysyviä kromosomimuutoksia sikiön soluissa sen enempää kuin mitä syntyy myös luonnollisessa hedelmöityksessä.
Ohra oli esihistoriallisen ajan tärkein viljelykasvi Suomessa2.12.2019 11:51:31 EET | Tiedote
Mitä kasveja ihmiset keräilivät esihistoriallisena aikana ja miten kasveja hyödynnettiin? Milloin ensimmäiset viljelykasvit ilmaantuvat ja mistä ne ovat peräisin? Miten viljely kehittyy sen omaksumisen jälkeen?
Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EET | Tiedote
Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.
Suomalaistutkijat kehittivät tekoälyalgoritmin aivovammapotilaiden tehohoitoon27.11.2019 12:00:00 EET | Tiedote
HUSissa on kehitetty maailman ensimmäinen tekoälyyn perustuva algoritmi avuksi vaikeiden aivovammojen tehohoitoon. Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa olivat HUSin lisäksi mukana Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat.
Rikollisuus edellisvuoden tasolla, varkaudet vähentyneet selvästi27.11.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Merkittävä osatekijä on ollut varkausrikollisuuden ja eräiden muiden omaisuusrikosten huomattava vähentyminen. Myös rattijuopumusten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme