Apollo ja Artemis – Näin mentiin Kuuhun 60-luvulla ja tätä suunnitellaan nyt (29.8. klo 16.15 - 17)
Aika: torstai 29.8.2019 klo 16.15-17.00 Paikka: Porthania, Sali PII, 1. kerros (Yliopistonkatu 3, Helsinki)
Miten Kuuhun aikanaan oikein mentiin ja kuinka uudet lennot on tarkoitus tehdä? Kuinka Apollo-ohjelma harsittiin kasaan aikanaan, kun kokemusta avaruuslennoista ei käytännössä ollut lainkaan, ja miksi paluu Kuuhun on kestänyt - ja kestää edelleen - niin kauan, vaikka nyt meillä on paljon kokemusta niin avaruuslennoista yleisesti, kuin myös miehitetyistä lennoista Kuuhun?
Apollo-ohjelma oli Yhdysvaltain suuri ponnistus 1960-luvulla, ja se onnistui lennättämään astronautit Kuun pinnalle ja takaisin ennen vuosikymmenen loppua. Nyt suunnitelmana on palata Kuuhun. Tarkoituksena on rakentaa asema Kuun kiertoradalle, mutta laskeutua myös Kuun pinnalle.
Jari Mäkinen palaa esityksessään ensin Apollojen aikaan, kertoo sitten, mitä Kuun tutkimuksen saralla tapahtuu nyt ja heittää lopuksi esiin erilaisia hahmotelmia siitä, miten tulevat kuulennot on tarkoitus tehdä.
Tervetuloa kuuntelemaan!
Aika: torstai 29.8.2019 klo 16.15-17.00
Paikka: Porthania, Sali PII, 1. kerros (Yliopistonkatu 3, Helsinki)
Jari Mäkinen on avaruuslentoihin, tähtitieteeseen ja ilmailuun erikoitunut tiedetoimittaja, joka on päässyt tutustumaan läheltä Apollo-ohjelmaan mm. vierailuillaan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAan.
Tiedekulman tilaisuus on FinCOSPAR:n ja Kestävän avaruustieteen ja tekniikan huippuyksikön järjestämä.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalainen monikeskustutkimus löysi uusia diabeettiseen munuaistautiin vaikuttavia geenejä20.9.2019 08:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat löysivät 16 uutta diabeettiseen munuaistautiin vaikuttavaa geeniä. Tulokset korostavat kollageenien aktiivista roolia munuaistaudin puhkeamisessa.
Kristillinen vakaumus on yleisin yhdistävä tekijä Suomen romanien ja Suomeen tulleiden Itä-Euroopan romanien välillä19.9.2019 11:55:17 EEST | Tiedote
Suurin osa Suomessa asuvista romaneista tunnistaa toisensa romaneiksi, vaikka he olisivat lähtöisin eri maista ja eri tyyppisistä yhteiskunnista. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että romanit haluaisivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ilmenee Helsingin yliopistoon tehdystä väitöstutkimuksesta.
Kutsu medialle: Ympäristönmuutosten mallinnusta Afrikan ruokaturvan parantamiseksi19.9.2019 10:10:30 EEST | Tiedote
Tervetuloa kuulemaan, miten suomalaistutkimus pyrkii parantamaan ruokaturvallisuutta ja korkeakoulutusta Itä-Afrikassa. Helsingin yliopisto ja kenialainen Taita Tavetan yliopisto isännöivät 1. lokakuuta järjestettävää seminaaria, jossa kuullaan kahden ajankohtaisen hankkeen tuloksia.
Selkokieli on saavutettavuutta18.9.2019 15:24:47 EEST | Tiedote
Selkokieli on yleiskieltä helpompi kielimuoto, jota on kehitetty Suomessa 1980-luvulta alkaen. Sen on tarkoitus auttaa ihmisiä, jotka eivät kielellisten vaikeuksien vuoksi ymmärrä tai voi käyttää yleiskieltä. Helsingin yliopistossa järjestettävä Klaara-konferenssi paneutuu selkokielen tutkimukseen.
Kaupunkien tulevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo puheenaiheina tutkijakollegiumin seminaarissa 19.-20. syyskuuta17.9.2019 10:06:47 EEST | Tiedote
“Cities of Inclusion – Spaces of Justice” -seminaarin keynote-puhujia ovat kansainvälisesti tunnetut professorit Diane Davis (Harvard University), Saskia Sassen (Columbia University) ja Erik Swyngedouw (University of Manchester). Seminaari järjestetään 19.-20.9.2019 Helsingin yliopistossa.
Sometuksella voi olla positiivinen yhteys koulumenestykseen16.9.2019 14:44:23 EEST | Tiedote
Digitaalisen median käytöllä voi olla myönteisiä vaikutuksia opiskeluintoon, jos nuori saa toiminnalleen tukea koulusta. Mutta onko koulun ja muun maailman välille muodostunut digitaalinen kuilu?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme