Arabian Taideosastoyhdistyksen nykykeramiikka löytää paikkansa Hvitträskin kansallisromanttiseen ympäristöön luodussa näyttelyssä
Neljän kuukauden ajan voi Hvitträskin nähdä uudella tapaa. Arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarisen rakentama kansallisromanttinen ateljeekoti täyttyy kymmenen Arabian Taideosastoyhdistykseen kuuluvan taiteilijan töillä.
Esillä on teoksia Jasmin Anoschkinilta, Marianne Huotarilta, Sakari Kannostolta, Pekka Paikkarilta, Heini Riitahuhdalta, Kristina Riskalta, Kim Simonssonilta, Caroline Slottelta, Kati Tuominen-Niittylältä ja professori Heikki Orvolalta.
Vuoropuhelua miljöön kanssa
Perinteisen valkoisen galleriatilan sijaan teokset pääsevät vuoropuheluun Hvitträskin vanhan ja koristeellisen ympäristön kanssa.
Paikan ja nyt siellä nähtävien teosten yhdistelmä tuo kiinnostavan kontrastin arkkitehtuurin ja nykykeramiikan välille. ”Estetiikka on täysin erilaista. Koristeellista kauneutta ja ornamentiikkaa täynnä oleva Hvitträsk saa nyt rinnalleen Taideosastoyhdistyksen rouheaa ja orgaanista kauneutta edustavat teokset”, Suomen kansallismuseon näyttelytuottaja Emma Eskola sanoo.
Arabian Taideosastoyhdistykselle haluttiin antaa näyttelyä varten vapaat kädet. Osa löysi teoksilleen inspiraation Hvitträskistä. ”Hvitträskissä lumosi sen kokonaisvaltainen visuaalinen maailma, kauneus, joka näkyy jo tuolien selkämyksissäkin”, Marianne Huotari sanoo.
Huotarin tuhansista keraamisista paloista koostuva teos Perintöpellava on saanut inspiraationsa Loja Saarisen kukkahuoneesta. ”Ajattelen, että teoksen keraamiset palat ovat kuin kukan terälehtiä. Lopputulos on eräänlainen suvun perintötekstiili”, Huotari kertoo.
Kymmeniä kiloja painava teos on vaatinut useita työvaiheita ja satoja tunteja käsityötä. ”Jokainen pala kulkee sormien kautta lukuisia kertoja ennen kuin se yksitellen ommellaan teokseen kiinni”, Huotari kertoo.
Perinteille hyvästit
Suomalainen keramiikkaperinne on elänyt vuosien aikana työtapoja ja lasitteita myöten. Taiteilijat ovat aina myös venyttäneet perinteiden rajoja. Esimerkiksi Birger Kaipiaisen käyttämiä tekniikoita ei aikoinaan hyväksytty.
Perinteisten tekniikoiden rinnalla Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijat ovat käyttäneet savea ja keramiikkaa useilla tavoilla. Saven muovailtavuus ja kolmiulotteisuus antavat taiteilijalle luomisen vapauden. Esimerkiksi kuivuminen ja halkeilu voivat olla taiteilijalle rajoite, mutta myös mahdollisuus luoda jotain uudenlaista. Näin toimii esimerkiksi Pekka Paikkari. ”Paikkarin taide perustuu nimenomaan saven halkeiluun, ja tätä keramiikassa on perinteisesti pitänyt nimenomaisesti välttää”, Eskola selventää.
Kontrasti kansallisromantiikan ja tämän päivän savenkäsittelyn välillä on näyttelyssä raikas. ”Teosten mielikuvitus ja monipuolisuus hämmästyttävät, näyttelyssä voi nähdä kuinka eri tavoin savea ja keramiikkaa voi lähestyä”, Eskola sanoo.
Avoinna syyskuun loppuun
Näyttelystä voi kuulla lisää osana Hvitträskin yleisöopastuksia. Avoimia yleisöopastuksia järjestetään keskiviikosta sunnuntaihin suomeksi klo 12.30 ja englanniksi klo 15. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan.
Näyttely on avoinna 9.6.–30.9. Hvitträsk on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
– näyttelytuottaja Emma Eskola, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 095, emma.eskola@kansallismuseo.fi
– Elise Simonsson, Arabian taideosastoyhdistys, puh. 040 740 7853, arabiaartdepartment@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen merimuseon uudessa näyttelyssä nähdään meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta – tervetuloa mediatilaisuuteen27.3.2024 08:45:00 EET | Kutsu
Suomen merimuseossa avautuvan näyttelyn Oceanista – muoti ja meri pääosaan nousee merestä, merenkulkijoista ja meriluonnosta inspiroitunut huippumuoti. Laajassa, noin 110 vaatetta ja asustetta kokoavassa näyttelyssä nähdään myös vahvoja muistoja herättäviä merihenkisiä klassikkoasuja ja katumuotia aina 1800-luvun loppupuolelta asti. Näyttely on avoinna 19.4.–29.9.2024. Näyttely esitellään medialle torstaina 18. huhtikuuta klo 14–16.
Olavinlinnan ja Hämeen linnan talviloma: hurjimpia käytäviä, historiallisia tansseja ja lasiteos16.2.2024 14:48:26 EET | Tiedote
Hämeen linna ja Olavinlinna tarjoavat monipuolista ohjelmaa talvilomaa viettäville.
Kansallismuseo odottaa kutsua kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin – ensimmäisenä vuorossa Tornio7.2.2024 08:58:30 EET | Tiedote
Parhaillaan peruskorjaus- ja lisärakennushankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo lähtee kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana on Tornionlaakson museo 17.–18. helmikuuta. Tornioon Kansallismuseo ottaa mukaansa seitsemän klassikon asemaan noussutta aarrettaan. Yksi näistä on paikkakunnalta kotoisin olevan taiteilija Eetu Iston teos Hyökkäys.
Nationalmuseet väntar på att bli inbjudet till museer runt om i Finland7.2.2024 08:57:34 EET | Tiedote
Nationalmuseet, som för närvarande är stängt på grund av renoverings- och tillbyggnadsprojektet, gästar museer på olika håll i Finland. Det första besöket är till Tornedalens museum 17.–18.2. Nationalmuseet tar med sig till Torneå sju skatter som blivit klassiker. En av dessa är verket Anfall av konstnären Eetu Isto, som kommer från orten.
Historiallinen kävijäennätys Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa20.12.2023 07:43:02 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseon kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 779 377 kävijää. Kyseessä on museoperheen kaikkien aikojen kävijäennätys. Edellinen ennätys löytyy vuodelta 2019, jolloin kävijöitä oli 762 481. Vuoteen 2022 verrattuna kävijämäärät kasvoivat 182 600 henkilöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme