Arkeologit löysivät merkkejä vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta Kaakkois-Suomessa
Eteläisellä Kuolimolla ja Saimaalla sijainneiden pikkujärvien vedenpinta oli kivikauden alussa useita metrejä nykyistä alempana. Matalan vesistövaiheen jälkeen pinta alkoi kohota epätasaisen maankohoamisen ja vesistöjen kallistumisen myötä. Vedenpinnan nousu päättyi Vuoksen puhkeamiseen noin 6000 vuotta sitten, kun vesimassat kuluttivat uuden lasku-uoman kaakkoon kohti Laatokkaa.
Vedennousun myötä varhaisen kivikauden maa-alueita on jäänyt järvenpohjaan ja niitä on hautautunut rantakerrostumiin.
Helsingin yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa on pyritty löytämään varhaisen kivikauden kohteita rantasoista ja veden alta.
- Alueen arkeologisessa tiedossa on siten valtaisa aukko, koska varhaisimman kivikauden kohteet ovat edelleen löytämättä, sanoo hankkeen johtaja, FT Satu Koivisto.
Vanhimmat merkit ihmistoiminnasta ovat vasta Vuoksen puhkeamisen jälkeiseltä ajalta, 6000 vuotta sitten ja eteenpäin. Ihmisasutusta on seudulla kuitenkin varmasti ollut jo useita tuhansia vuosia aiemmin, kuten etelämpää Joutsenon Kuurmanpohjasta löytyneet yli 10 000 vuotta vanhat asuinpaikat todistavat.
Hiiltä, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia löytyi
Kesäkuussa 2018 arkeologit tekivät vedenalaiskaivauksia ja laitteiston testausta Savitaipaleen Kammarlahdella yhteistyössä Nordic Maritime Groupin (NMG) ja Museoviraston vedenalaisyksikön kanssa. Mukana työssä oli lisäksi arkeologeja Tanskasta ja Ruotsista.
Työ alkoi perusteellisella järvenpohjan tutkimuksella, jolla pyrittiin selvittämään parhaiten säilyneet alueet arkeologisten kohteiden löytämiseksi.
- Lahden länsiranta tuulilta ja aalloilta suojassa oli säilyttänyt muinaista maanpintaa parhaiten ja siellä yhteen koekuopista osui selkeä palomaakerros, hiiltä ja palaneita kiviä. Sen ympäristön koekuopista löytyi lisäksi kvartsi-iskoksia, jotka työstöjätteenä ovat merkkinä kivikautisesta kvartsiesineiden valmistuksesta, Koivisto kertoo.
Löytökokonaisuus viittaa vedenalaiseen kivikautiseen asuinpaikkaan – ensimmäiseen varmaan havaintoon Suomesta. Lähimmät vastaavat kohteet ovat Luoteis-Venäjällä ja Etelä-Skandinaviassa. Nykyään noin metrin syvyydessä oleva liesikiveys löytöineen ei voi olla peräisin kuin vedenpinnan nousua edeltävältä ajalta, noin 9000 – 8000 vuoden takaa. Lieden palomaasta saatiin otettua näyte, josta pyritään löytämään ajoitettavaa materiaalia.
- Kammarlahden vedenalaistutkimuksissa käytetyn kaivaustekniikan avulla on mahdollista löytää muitakin vastaavia kohteita samanlaisista ympäristöistä. Siksi löytö avaa aivan uuden aikakauden Suomen kivikauden tutkimuksessa. Useat suurista sisäjärvistämme, kuten Vanajavesi, Pielinen ja Oulujärvi, ovat kokeneet vastaavan pinnanvaihtelun. Siksi Suomen järvissä piilee valtava, edelleen pitkälti hyödyntämätön vedenalaisarkeologinen resurssi, missä myös hyvin vanhat orgaaniset aineistot ovat saattaneet säilyä tuhansien vuosien ajan, Satu Koivisto sanoo.
Lisätietoja:
Satu Koivisto, +358 (0)50 3198 671, satu.m.koivisto@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT Satu Koivisto
050-3198671
satu.m.koivisto@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme