Asiantuntijalista toimittajille: Oulun yliopiston tekoälytutkijoita
17.4.2023 12:29:33 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Osa tutkijoista on syvästi perehtynyt tekoälyyn itsessään. Osa tutkijoista taas enemmän pohtii, miten sitä voimme hyödyntää ja mitä se muuttaa esimerkiksi terveydessä, yhteiskunnissa, ympäristöissä, oppimisessa, turvallisuudessa, teollisuudessa, avaruudessa ja ihmisten mielissä. Tekoälyn identiteetti matemaattisesta näkökulmasta on olennaista oivaltaa, mutta sen soveltaminen ja soveltamisen vaikutusten pohtiminen on vähintään yhtä tärkeää.
Merkityksellistä ja huomioitavaa on, että ainoa akatemiaprofessorimme on konenäön ja koneoppimisen tutkija Guoying Zhao. Hän on erikoistunut kasvonilmeiden ja ihmisten tunnetilojen tutkimiseen eli tunnetekoälyyn. Hän työskentelee Konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä.
Tähän listaan olemme koostaneet sanavalmiita tutkijoita mahdollisimman laajasti eri aihealueista. Lisäksi kannattaa tutustua professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittamaan yleistajuiseen ja suomenkieliseen kirjaan teköälystä. Tekoälyn haasteet -kirja on realistinen kuva tekoälystä, sen historiasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Lisää voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.
Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori
Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.
Rauno Heikkilä, digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori
Älykkäät ja etäohjattavat ajoneuvot sekä työkoneet, itsenäisesti liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio, työkoneiden ja ajoneuvojen parviohjaus. Tietomallintamiseen perustuva automaatio ja robotiikka rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tekoäly automaattisten työkoneiden ohjauksessa ja parviohjauksessa.
Noora Hirvonen, informaatiotutkimuksen professori
Informaatiokäytännöt, informaatiolukutaito, terveysinformaatio, tekoälyteknologiat ja nuoret. Miten tekoälyteknologiat näkyvät nuorten arjessa? Miten ne muovaavat tapoja, joilla nuoret hankkivat ja luovat tietoa? Mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä?
Minna Isomursu, digitaalisen terveyden professori
Terveydenhuollon hoitopolkujen digitalisaatio ja isojen datainfrojen hyödyntäminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Erityisesti ihmislähtöiset digitaaliset palvelut ja niiden suunnittelu.
Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori
Ihmisen älyllinen toiminta ja vuorovaikutus tekoälyn kanssa, tekoäly oppimisessa ja koulutuksessa, hybridiäly, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut
Marianne Kinnula, ihmiskeskeisen digitalisaation apulaisprofessori
Lapset ja nuoret tietotekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tekoälyn vaikutus heihin ja he tekoälyn hyödyntäjinä.
Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori
Automaatiot, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. Suurten ja raskaiden koneiden ja ajoneuvojen tutkimisessa simulaatiot ja digitaaliset kaksoset ovat keskeisiä. Myös raskaiden koneiden ohjaamista pyritään yksinkertaistamaan tekoälyn avulla. Tekoälyavustajan avulla ohjaamista voidaan helpottaa ja osaamisvaatimuksia madaltaa, raskaiden koneiden ohjaamista yksinkertaistaa ja simulointia hyödyntämällä vertailla ja valita tavoitteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, esimerkiksi nopeus, energiatehokkuus tai kuormitus.
Teemu Myllylä, lääketieteen tekniikan apulaisprofessori
Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset lääketieteessä ja sairaalajärjestelmissä.
Ella Peltonen tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori
Älykkäät järjestelmät ja ajoneuvot, esineiden internet. Datan reaaliaikainen käsittely pilvipalveluiden, reunalaskennan ja hajautetun koneoppimisen sekä tekoälyn avulla.
Susanna Pirttikangas, tutkimusjohtaja
Tekoälyn käyttö teollisissa ympäristöissä, itsenäiset tehtaat ja tehdasautomaatiojärjestelmät, hajautettu tekoäly, esineiden internet
Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori
Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa
Aku Venhola, fysiikan ja tähtitieteen yliopistolehtori
Tähtitieteen massiivisten aineistojen analyysi automaattisten algoritmien ja koneoppimisen avulla. Uudet taivaankartoitukset, kuten Euclid, paljastavat valtavia määriä ennennäkemättömiä kohteita, joiden automaattinen tunnistaminen, luokittelu ja analysointi ovat modernin tähtitieteen keskiössä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Arto Maaninen eroaa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä16.6.2026 13:49:17 EEST | Tiedote
Arto Maaninen on ilmoittanut eroavansa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä ja irtisanoutunut Oulun yliopiston palveluksesta henkilökohtaisista syistä.
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho: ”Arktisen alueen turvallisuus edellyttää rajat ylittävää vuoropuhelua”16.6.2026 11:49:50 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho avasi Oulussa järjestettävän Arktisen turvallisuuden foorumin korostamalla neljää seikkaa, joita ilman pohjoisten yhteiskuntien kokonaisturvallisuus on vaarassa jäädä ohueksi.
Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä15.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan äidin painoon liittyvät tekijät näkyvät äidin mikrobiston tuottamissa viestintähiukkasissa paitsi suolistossa myös lapsivedessä. Havainto viittaa siihen, että mikrobiston vaikutukset voivat ulottua sikiön kehitysympäristöön asti. Tulos on kiinnostava, koska mikrobiston viestintään vaikuttavista tekijöistä sikiön kehitysympäristössä ei tiedetä vielä paljon.
Tutkimus: Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista11.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteinen tutkimus kyseenalaistaa käsitystä, jonka mukaan vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

