Asiantuntijalista toimittajille: Oulun yliopiston tekoälytutkijoita

Osa tutkijoista on syvästi perehtynyt tekoälyyn itsessään. Osa tutkijoista taas enemmän pohtii, miten sitä voimme hyödyntää ja mitä se muuttaa esimerkiksi terveydessä, yhteiskunnissa, ympäristöissä, oppimisessa, turvallisuudessa, teollisuudessa, avaruudessa ja ihmisten mielissä. Tekoälyn identiteetti matemaattisesta näkökulmasta on olennaista oivaltaa, mutta sen soveltaminen ja soveltamisen vaikutusten pohtiminen on vähintään yhtä tärkeää.
Merkityksellistä ja huomioitavaa on, että ainoa akatemiaprofessorimme on konenäön ja koneoppimisen tutkija Guoying Zhao. Hän on erikoistunut kasvonilmeiden ja ihmisten tunnetilojen tutkimiseen eli tunnetekoälyyn. Hän työskentelee Konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä.
Tähän listaan olemme koostaneet sanavalmiita tutkijoita mahdollisimman laajasti eri aihealueista. Lisäksi kannattaa tutustua professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittamaan yleistajuiseen ja suomenkieliseen kirjaan teköälystä. Tekoälyn haasteet -kirja on realistinen kuva tekoälystä, sen historiasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Lisää voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.
Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori
Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.
Rauno Heikkilä, digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori
Älykkäät ja etäohjattavat ajoneuvot sekä työkoneet, itsenäisesti liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio, työkoneiden ja ajoneuvojen parviohjaus. Tietomallintamiseen perustuva automaatio ja robotiikka rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tekoäly automaattisten työkoneiden ohjauksessa ja parviohjauksessa.
Noora Hirvonen, informaatiotutkimuksen professori
Informaatiokäytännöt, informaatiolukutaito, terveysinformaatio, tekoälyteknologiat ja nuoret. Miten tekoälyteknologiat näkyvät nuorten arjessa? Miten ne muovaavat tapoja, joilla nuoret hankkivat ja luovat tietoa? Mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä?
Minna Isomursu, digitaalisen terveyden professori
Terveydenhuollon hoitopolkujen digitalisaatio ja isojen datainfrojen hyödyntäminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Erityisesti ihmislähtöiset digitaaliset palvelut ja niiden suunnittelu.
Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori
Ihmisen älyllinen toiminta ja vuorovaikutus tekoälyn kanssa, tekoäly oppimisessa ja koulutuksessa, hybridiäly, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut
Marianne Kinnula, ihmiskeskeisen digitalisaation apulaisprofessori
Lapset ja nuoret tietotekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tekoälyn vaikutus heihin ja he tekoälyn hyödyntäjinä.
Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori
Automaatiot, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. Suurten ja raskaiden koneiden ja ajoneuvojen tutkimisessa simulaatiot ja digitaaliset kaksoset ovat keskeisiä. Myös raskaiden koneiden ohjaamista pyritään yksinkertaistamaan tekoälyn avulla. Tekoälyavustajan avulla ohjaamista voidaan helpottaa ja osaamisvaatimuksia madaltaa, raskaiden koneiden ohjaamista yksinkertaistaa ja simulointia hyödyntämällä vertailla ja valita tavoitteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, esimerkiksi nopeus, energiatehokkuus tai kuormitus.
Teemu Myllylä, lääketieteen tekniikan apulaisprofessori
Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset lääketieteessä ja sairaalajärjestelmissä.
Ella Peltonen tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori
Älykkäät järjestelmät ja ajoneuvot, esineiden internet. Datan reaaliaikainen käsittely pilvipalveluiden, reunalaskennan ja hajautetun koneoppimisen sekä tekoälyn avulla.
Susanna Pirttikangas, tutkimusjohtaja
Tekoälyn käyttö teollisissa ympäristöissä, itsenäiset tehtaat ja tehdasautomaatiojärjestelmät, hajautettu tekoäly, esineiden internet
Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori
Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa
Aku Venhola, fysiikan ja tähtitieteen yliopistolehtori
Tähtitieteen massiivisten aineistojen analyysi automaattisten algoritmien ja koneoppimisen avulla. Uudet taivaankartoitukset, kuten Euclid, paljastavat valtavia määriä ennennäkemättömiä kohteita, joiden automaattinen tunnistaminen, luokittelu ja analysointi ovat modernin tähtitieteen keskiössä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

