Asiantuntijalista toimittajille: Oulun yliopiston tekoälytutkijoita
17.4.2023 12:29:33 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Osa tutkijoista on syvästi perehtynyt tekoälyyn itsessään. Osa tutkijoista taas enemmän pohtii, miten sitä voimme hyödyntää ja mitä se muuttaa esimerkiksi terveydessä, yhteiskunnissa, ympäristöissä, oppimisessa, turvallisuudessa, teollisuudessa, avaruudessa ja ihmisten mielissä. Tekoälyn identiteetti matemaattisesta näkökulmasta on olennaista oivaltaa, mutta sen soveltaminen ja soveltamisen vaikutusten pohtiminen on vähintään yhtä tärkeää.
Merkityksellistä ja huomioitavaa on, että ainoa akatemiaprofessorimme on konenäön ja koneoppimisen tutkija Guoying Zhao. Hän on erikoistunut kasvonilmeiden ja ihmisten tunnetilojen tutkimiseen eli tunnetekoälyyn. Hän työskentelee Konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä.
Tähän listaan olemme koostaneet sanavalmiita tutkijoita mahdollisimman laajasti eri aihealueista. Lisäksi kannattaa tutustua professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittamaan yleistajuiseen ja suomenkieliseen kirjaan teköälystä. Tekoälyn haasteet -kirja on realistinen kuva tekoälystä, sen historiasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Lisää voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.
Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori
Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.
Rauno Heikkilä, digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori
Älykkäät ja etäohjattavat ajoneuvot sekä työkoneet, itsenäisesti liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio, työkoneiden ja ajoneuvojen parviohjaus. Tietomallintamiseen perustuva automaatio ja robotiikka rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tekoäly automaattisten työkoneiden ohjauksessa ja parviohjauksessa.
Noora Hirvonen, informaatiotutkimuksen professori
Informaatiokäytännöt, informaatiolukutaito, terveysinformaatio, tekoälyteknologiat ja nuoret. Miten tekoälyteknologiat näkyvät nuorten arjessa? Miten ne muovaavat tapoja, joilla nuoret hankkivat ja luovat tietoa? Mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä?
Minna Isomursu, digitaalisen terveyden professori
Terveydenhuollon hoitopolkujen digitalisaatio ja isojen datainfrojen hyödyntäminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Erityisesti ihmislähtöiset digitaaliset palvelut ja niiden suunnittelu.
Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori
Ihmisen älyllinen toiminta ja vuorovaikutus tekoälyn kanssa, tekoäly oppimisessa ja koulutuksessa, hybridiäly, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut
Marianne Kinnula, ihmiskeskeisen digitalisaation apulaisprofessori
Lapset ja nuoret tietotekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tekoälyn vaikutus heihin ja he tekoälyn hyödyntäjinä.
Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori
Automaatiot, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. Suurten ja raskaiden koneiden ja ajoneuvojen tutkimisessa simulaatiot ja digitaaliset kaksoset ovat keskeisiä. Myös raskaiden koneiden ohjaamista pyritään yksinkertaistamaan tekoälyn avulla. Tekoälyavustajan avulla ohjaamista voidaan helpottaa ja osaamisvaatimuksia madaltaa, raskaiden koneiden ohjaamista yksinkertaistaa ja simulointia hyödyntämällä vertailla ja valita tavoitteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, esimerkiksi nopeus, energiatehokkuus tai kuormitus.
Teemu Myllylä, lääketieteen tekniikan apulaisprofessori
Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset lääketieteessä ja sairaalajärjestelmissä.
Ella Peltonen tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori
Älykkäät järjestelmät ja ajoneuvot, esineiden internet. Datan reaaliaikainen käsittely pilvipalveluiden, reunalaskennan ja hajautetun koneoppimisen sekä tekoälyn avulla.
Susanna Pirttikangas, tutkimusjohtaja
Tekoälyn käyttö teollisissa ympäristöissä, itsenäiset tehtaat ja tehdasautomaatiojärjestelmät, hajautettu tekoäly, esineiden internet
Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori
Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa
Aku Venhola, fysiikan ja tähtitieteen yliopistolehtori
Tähtitieteen massiivisten aineistojen analyysi automaattisten algoritmien ja koneoppimisen avulla. Uudet taivaankartoitukset, kuten Euclid, paljastavat valtavia määriä ennennäkemättömiä kohteita, joiden automaattinen tunnistaminen, luokittelu ja analysointi ovat modernin tähtitieteen keskiössä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Siitepölyaltistus yhteydessä ylioppilaskokeiden tuloksiin – vaikutus suurin matemaattisissa aineissa26.3.2026 06:54:00 EET | Tiedote
Siitepölyaltistuksella on todettu yhteys heikompiin ylioppilaskokeiden tuloksiin. Erityisesti matemaattisissa aineissa, kuten fysiikassa ja kemiassa ilman siitepölypitoisuuden vaikutus näkyi selvästi. Tutkijat ehdottavat tuloksen perusteella kevään ylioppilaskirjoitusten siirtämistä siitepölykauden ulkopuolelle.
Oulun yliopistoon yli 19 000 hakijaa yhteishaussa25.3.2026 12:46:52 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään 2026 toisessa yhteishaussa 19 288 hakijaa. Tiistaina 24.3.2026 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2451 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5425 henkilöä.
Jos magneettikentän Laschamps-tapahtuma tapahtuisi nyt, lentoliikenteen säteilyaltistus mullistuisi – pohjoisessa suojataskuja25.3.2026 06:04:00 EET | Tiedote
Maapallon magneettikenttä toimii elintärkeänä suojakilpenä avaruudesta saapuvaa säteilyä vastaan, mutta se ei ole aina vakaa. Uusi kansainvälinen tutkimus selvitti, miten Laschampsin poikkeaman kaltainen magneettikentän heikentyminen vaikuttaisi nykyiseen lentoliikenteeseen Helsinki–Dubai ja Helsinki–New York -reiteillä.
Muurahaisten perimässä uusi supergeeni ja yllättävä evoluution käänne24.3.2026 06:04:00 EET | Tiedote
Kevään lämmetessä muurahaiset alkavat aherruksensa. Tutut muurahaislajit ovat myös evoluutiogenetiikan huippututkimuksen malleja, joiden avulla ymmärretään, miten sosiaalisuus ja yhteistyö ovat kehittyneet.
Yli 10 000 lasta ja nuorta innostui luonnontieteistä ja teknologiasta – Oulun yliopiston LUMA-keskuksen toiminta kasvaa voimakkaasti23.3.2026 05:54:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston LUMA-keskus tavoitti viime vuonna yli 10 000 lasta, nuorta ja kasvattajaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kasvaneet osallistujamäärät osoittavat, että laadukas tiede- ja teknologiakasvatus kiinnostaa ja että LUMA-aineiden merkitys tulevaisuuden taitojen rakentajana on vahvempi kuin koskaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

