Asiantuntijalista toimittajille: Oulun yliopiston tekoälytutkijoita
17.4.2023 12:29:33 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Osa tutkijoista on syvästi perehtynyt tekoälyyn itsessään. Osa tutkijoista taas enemmän pohtii, miten sitä voimme hyödyntää ja mitä se muuttaa esimerkiksi terveydessä, yhteiskunnissa, ympäristöissä, oppimisessa, turvallisuudessa, teollisuudessa, avaruudessa ja ihmisten mielissä. Tekoälyn identiteetti matemaattisesta näkökulmasta on olennaista oivaltaa, mutta sen soveltaminen ja soveltamisen vaikutusten pohtiminen on vähintään yhtä tärkeää.
Merkityksellistä ja huomioitavaa on, että ainoa akatemiaprofessorimme on konenäön ja koneoppimisen tutkija Guoying Zhao. Hän on erikoistunut kasvonilmeiden ja ihmisten tunnetilojen tutkimiseen eli tunnetekoälyyn. Hän työskentelee Konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä.
Tähän listaan olemme koostaneet sanavalmiita tutkijoita mahdollisimman laajasti eri aihealueista. Lisäksi kannattaa tutustua professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittamaan yleistajuiseen ja suomenkieliseen kirjaan teköälystä. Tekoälyn haasteet -kirja on realistinen kuva tekoälystä, sen historiasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Lisää voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.
Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori
Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.
Rauno Heikkilä, digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori
Älykkäät ja etäohjattavat ajoneuvot sekä työkoneet, itsenäisesti liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio, työkoneiden ja ajoneuvojen parviohjaus. Tietomallintamiseen perustuva automaatio ja robotiikka rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tekoäly automaattisten työkoneiden ohjauksessa ja parviohjauksessa.
Noora Hirvonen, informaatiotutkimuksen professori
Informaatiokäytännöt, informaatiolukutaito, terveysinformaatio, tekoälyteknologiat ja nuoret. Miten tekoälyteknologiat näkyvät nuorten arjessa? Miten ne muovaavat tapoja, joilla nuoret hankkivat ja luovat tietoa? Mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä?
Minna Isomursu, digitaalisen terveyden professori
Terveydenhuollon hoitopolkujen digitalisaatio ja isojen datainfrojen hyödyntäminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Erityisesti ihmislähtöiset digitaaliset palvelut ja niiden suunnittelu.
Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori
Ihmisen älyllinen toiminta ja vuorovaikutus tekoälyn kanssa, tekoäly oppimisessa ja koulutuksessa, hybridiäly, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut
Marianne Kinnula, ihmiskeskeisen digitalisaation apulaisprofessori
Lapset ja nuoret tietotekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tekoälyn vaikutus heihin ja he tekoälyn hyödyntäjinä.
Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori
Automaatiot, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. Suurten ja raskaiden koneiden ja ajoneuvojen tutkimisessa simulaatiot ja digitaaliset kaksoset ovat keskeisiä. Myös raskaiden koneiden ohjaamista pyritään yksinkertaistamaan tekoälyn avulla. Tekoälyavustajan avulla ohjaamista voidaan helpottaa ja osaamisvaatimuksia madaltaa, raskaiden koneiden ohjaamista yksinkertaistaa ja simulointia hyödyntämällä vertailla ja valita tavoitteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, esimerkiksi nopeus, energiatehokkuus tai kuormitus.
Teemu Myllylä, lääketieteen tekniikan apulaisprofessori
Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset lääketieteessä ja sairaalajärjestelmissä.
Ella Peltonen tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori
Älykkäät järjestelmät ja ajoneuvot, esineiden internet. Datan reaaliaikainen käsittely pilvipalveluiden, reunalaskennan ja hajautetun koneoppimisen sekä tekoälyn avulla.
Susanna Pirttikangas, tutkimusjohtaja
Tekoälyn käyttö teollisissa ympäristöissä, itsenäiset tehtaat ja tehdasautomaatiojärjestelmät, hajautettu tekoäly, esineiden internet
Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori
Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa
Aku Venhola, fysiikan ja tähtitieteen yliopistolehtori
Tähtitieteen massiivisten aineistojen analyysi automaattisten algoritmien ja koneoppimisen avulla. Uudet taivaankartoitukset, kuten Euclid, paljastavat valtavia määriä ennennäkemättömiä kohteita, joiden automaattinen tunnistaminen, luokittelu ja analysointi ovat modernin tähtitieteen keskiössä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Opiskelijavalinnan tulokset 2026 on julkaistu1.7.2026 12:02:47 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2026 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa noin 2 700 uutta opiskelijaa.
Vetykeskustelu muuttuu paikallisemmaksi – avoin keskustelu ratkaisee luottamuksen30.6.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa mediassa vetytaloudesta käytävä keskustelu on muuttunut viime vuosina. Oulun yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että aiheen käsittely on siirtynyt voimakkaasta innostuksesta kohti paikallisempaa ja aiempaa kriittisempää näkökulmaa.
Tutkimus: Julkinen rahoitus auttaa yrityksiä luomaan innovaatioita, mutta tulokset näkyvät viiveellä30.6.2026 05:55:00 EEST | Tiedote
Euroopan hallituksissa pohditaan, miten puolustaa pitkäjänteisiä innovaatioinvestointeja tilanteessa, jossa tuloksia odotetaan nopeasti. Uusi suomalainen pitkittäistutkimus osoittaa, että julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet voivat merkittävästi edistää yritysten kykyä kehittää tärkeitä innovaatioita, mutta vaikutukset rakentuvat vähitellen. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista näyttöä kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun siitä, miten julkinen valta voi tehokkaasti tukea innovaatiovetoista kasvua ja kilpailukykyä.
17 miljoonan euron tutkimuspanostus uudistamaan terästeollisuutta24.6.2026 06:03:00 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimushankkeessa kehitetään Oulun yliopiston ja SSAB:n johdolla koko teräksenvalmistusketjua, jossa sähköön perustuva valokaariteknologia yhdistetään modernisoituihin kuumavalssausprosesseihin. Ratkaisuilla tuetaan Suomen terästeollisuuden murrosta ja siirtymistä vähähiilidioksidisen teräksen valmistuskonseptiin Raahen terästehtaalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

