Asiantuntijat huolissaan: Suomella on parannettavaa kliinisten syöpälääketutkimusten määrissä
Suomi on yksi niistä kahdeksasta maasta maailmassa, joissa on korkeimmat syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut viiden vuoden kohdalla. Tämä kertoo toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä ja korkeatasoisesta syöpädiagnostiikasta sekä hoidosta.
Silti alan asiantuntijat ovat huolissaan: Suomi on jäämässä jälkeen kliinisten syöpälääketutkimusten määrässä verrattuna muihin vastaaviin Euroopan maihin. Karu tilanne käy ilmi muun muassa tänään julkaistussa raportissa ”Cancer Clinical Trials in Finland: Challenges and Opportunities” (Jeroen Pouwels & al.).
Raportti on laadittu osana Business Finlandin rahoittamaa TEHO -hanketta, jota johtivat tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja professori Jukka Westermarck Turun yliopistosta.
– Tällä hetkellä syöpälääkkeet ja erityisesti immunoterapia kehittyvät valtavan nopeasti. Se merkitsee uusia hoitomahdollisuuksia, mutta samalla suuria haasteita – meidän pitäisi olla vahvasti mukana uusia lääkkeitä koskevassa tutkimuksessa, Klefström sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan kliinisten syöpätutkimusten määrän lisääminen merkitsisi potilaille parempia hoitovaihtoehtoja, synnyttäisi uusia työtilaisuuksia, vähentäisi terveydenhoidon kustannuksia ja edistäisi yleisesti Suomen taloutta.
– Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja asettaa realistisia tavoitteita suhteessa naapurimaihin. Yksittäisten maiden kohdalla täsmällisimmät luvut lääketutkimuksista löytyvät kunkin maan lääkevalvontaviranomaisilta, Klefström huomauttaa.
Suomi on koko ajan ollut jäljessä useimmista vertailumaista
Selvityksessä tarkasteltiin kliinisten syöpälääketutkimusten määrää Suomessa sekä muissa pohjoismaissa, Hollannissa ja Belgiassa vuosien 2000 – 2017 aikana. Lisäksi tarkasteltiin tilannetta koko EU/EFTA-maiden osalta.
EU/EFTA-alueella kliinisten syöpälääketutkimusten määrä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2000 vuoteen 2014, jolloin kasvu pysähtyi. USA:ssa ja Kiinassa kehitys oli samantapainen EU:n kanssa 2000 – 2014, mutta siitä eteenpäin niissä tehtyjen tutkimusten määrä jatkoi kasvuaan samaan tahtiin, samalla kun Eurooppa pysähtyi. Erityisen suurta kasvu on ollut Kiinassa.
Belgiassa, Hollannissa ja Tanskassa kliinisten syöpälääketutkimusten määrä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2015 saakka. Ruotsissa vahva kasvu taittui jo vuonna 2013. Myös Suomessa ja Norjassa tutkimusten määrä kasvoi 2000-luvun alkuvuosina, mutta vähemmän kuin vertailumaissa, ja kasvu pysähtyi jo vuonna 2009.
Suomessa kliinisten syöpätutkimusten määrät ovat pysyneet matalalla ja kasvu on ollut hidasta, jopa laskusuunnassa v 2015 lähtien (aineisto ClinicalTrials.gov). Tosin vuonna 2018 tutkimussuunnitelmien muutoksia on käsitelty edellisvuosia enemmän (Fimea).
Tutkimuksen ekosysteemi on saatava kuntoon
Suomella on hyvä maine maana, jossa potilaat mielellään osallistuvat tutkimukseen ja jossa tutkimukset toteutetaan luotettavasti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä yksinään riitä houkuttelemaan kansainvälisiä lääkeyrityksiä toteuttamaan tai rahoittamaan tutkimuksia Suomessa, jos tarjolla ei ole myös selkeää ja tehokasta ’tutkimusekosysteemiä’.
TEHO-raportissa asiantuntijat esittävät, että Suomeen tulisi perustaa useiden muiden Euroopan tutkimuskeskusten mallin mukainen Clinical Trial Office (CTO), joka tarjoaa keskitetyn palvelun kaikille niille tahoille, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään kliinisiä potilastutkimuksia Suomessa. CTO toimisi linkkinä kliinisen tutkimuksen tilaajan ja sen toteuttamisessa tarvittavien tahojen välillä.
Raportissa esitetään myös kliinisen lääketutkimuksen parempaa resursointia siten, että kliinistä työtä tekevien lääkäreiden työaikaa voitaisiin kohdentaa tutkimustyöhön. Kustannukset rahoitettaisiin tutkimusprojektien budjeteista.
Lisäksi raportissa ehdotetaan uuden rahoitusohjelman perustamista tukemaan tutkimuslöydöksen siirtämistä laboratoriosta varhaisvaiheen kliiniseen tutkimukseen. Tällä hetkellä tähän kriittiseen vaiheeseen on hyvin vaikea saada rahoitusta: se ei kuulu enää akateemisen rahoituksen piiriin, mutta toisaalta yritysrahoitustakaan ei näin varhaisessa vaiheessa yleensä ole mahdollista saada.
– Meidän on mahdollisimman pian saatava kuntoon koko reitti laboratoriosta klinikkaan – vasta sen jälkeen meillä on mahdollisuus nousta viidessä vuodessa syövänhoidon mallimaaksi, Klefström sanoo.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Juha Klefström, Helsingin yliopisto
Sähköposti: juha.klefstrom@helsinki.fi
Kliininen syöpätutkimus:
Tieteellinen tutkimus, jossa on mukana vapaaehtoisia syöpäpotilaita. Kuka tahansa syöpäpotilas, joka täyttää tietyt tälle tutkimukselle asetetut kriteerit, voi osallistua.
Tutkimuksella testataan uudenhoitomenetelmän turvallisuutta ja tehoa tietyssä potilasryhmässä.
Tutkimus on tarkoitettu lisäämään lääketieteellistä tietoa, esimerkiksi löytämään parempia keinoja hoitaa tai diagnosoida syöpää.
Uutta lääkettä, hoitomenetelmää tai lääketieteellistä välinettä ei ole lupa ottaa käyttöön eikä tuoda markkinoille ilman asianmukaisia kliinisiä potilastutkimuksia
**********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme