Asiantuntijoiden vinkit – näin museovierailuista hyvinvointia mielelle ja keholle

Museokortin ja MIELI ry:n Hyvinvointia kulttuurista -kampanjassa on nostettu toukokuun ajan esille kulttuurin monipuoliset vaikutukset mielen hyvinvoinnin ja yleisen jaksamisen tukemisessa.

Taide- ja kulttuuriharrastuksilla on yhteys hyvään koettuun terveyteen. Kulttuuriosallistuminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty myös pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniän odotteeseen. 

Maailman terveysjärjestö WHO:n kulttuurihyvinvointiraportin mukaan osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan sekä taiteen tekijänä että kokijana voi edistää ja tukea monin tavoin mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. 

Museoissa käymisen ja museoissa toteutettavan toiminnan erityisiä vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu kansainvälisesti. Erityisesti tutkimusta löytyy esimerkiksi ikääntyneille sekä mielenterveystoipujille suunnatusta museotoiminnasta. Museoissa käymisen on havaittu herättävän positiivisia tunteita ja tarjoavan fyysistä ja psyykkistä rentoutusta sekä rauhoittavia kokemuksia. 

– Museovierailu voikin tarjota tarpeellisen hengähdystauon arjen kiireistä ja huolista. Museot tarjoavat paikkoja oivaltamiselle ja ihmettelylle, kertoo erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallisesta yhteyspisteestä Taikusydämestä. 

Vierailu museonäyttelyssä voi rohkaista pohdiskelemaan omaa itseä uudella tavalla. Omien tunteiden, kokemusten ja ajatusten tunnistaminen, käsitteleminen ja ymmärtäminen voi olla hyödyllistä mielen hyvinvoinnille. 

– Elämän muutostilanteissa tämä voi tuntua erityisen merkitykselliseltä.

Lievitystä stressiin ja oppimisen kokemuksia

Taide- ja kulttuuriosallistumisella on havaittu olevan yhteys muun muassa vähäisempään päivittäiseen stressiin ja parempaan stressin hallintaan. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu taidegalleriaan lounastauolla voi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja koettua stressiä. 

Museoissa, gallerioissa, teatterissa ja elokuvissa käynti voi tutkimusten mukaan myös pienentää merkittävästi masennusriskiä yli 50-vuotiailla sekä suojata muistisairauksien kehittymiseltä. 

Museot tarjoavat myös uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen, mikä on merkityksellistä kaiken ikäisille. Britanniassa noin joka neljännellä museolla tai gallerialla on oma hyvinvointiohjelma.

Museot sosiaalisina kohtaamispaikkoina 

Museovierailut ja museoissa järjestetty ryhmämuotoinen taidelähtöinen toiminta sekä ohjattu keskustelu esimerkiksi museopedagogin tai taidekasvattajan johdolla voivat tarjota mahdollisuuden merkityksellisiin sosiaalisiin kohtaamisiin.

Museossa käydessä on usein mahdollisuus käyttää ja kehittää moniaistisesti omia vuorovaikutustaitoja sekä havainnointikykyä. Museot järjestävät monipuolista sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustavaa toimintaa, mikä voi osaltaan vähentää yksinäisyyden tunnetta ja sosiaalista eristäytyneisyyttä. 

Museotilalla on myös havaittu olevan merkitystä hyvinvoinnin kokemukseen. Museot voivat tarjota esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvälle ryhmätoiminnalle inspiroivia kokoontumistiloja, jotka kutsuvat toimintaan tai keskusteluun eri tavoin kuin perinteiset terveydenhuollon tilat.

Virkistystä sielulle ja ruumiille 

Kulttuuriosallistumisen on todettu olevan mielen hyvinvoinnin lisäksi hyödyllistä myös fyysiselle terveydelle. Esimerkiksi näyttelyssä kiertely tarjoaa kevyttä liikuntaa ja lisää fyysistä aktiivisuutta. Jo pelkkä kotoa kulttuurikohteisiin liikkeelle lähteminen voi lisätä fyysistä aktiivisuutta ja askeleita päivään. 

Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneillä museoissa, gallerioissa, teatterissa, konserteissa ja elokuvissa käyminen ovat yhteydessä vähäisempään fyysisen haurastumisen riskiin ja haurastumisen hitaampaan etenemiseen. Ohjattu ryhmätoiminta, joka sisältää vuorovaikutteista moniaistillista toimintaa kuten museoesineiden käsittelyä tai taiteen tekemistä, tarjoavat sekä fyysistä että kognitiivista stimulaatiota. Niistä voi olla hyötyä myös hienomotorisessa kuntoutuksessa. 

Britanniassa määrätään museoreseptejä

Museorakennuksen kynnystä voi madaltaa myös kehittämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä järjestöjen kanssa. Yhtäältä kyse on uusien kohderyhmien tavoittamisesta, toisaalta toiminnan järjestämisestä yhteistyössä hoiva- ja hoitolaitosten kanssa. 

Britanniassa on kokeiltu museoreseptejä, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat asiakkaita museoissa tapahtuvaan ryhmätoimintaan. Säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä museo- ja taidepedagogit järjestävät monipuolisesti museon kokoelmien ja näyttelyiden inspiroimana vaihtelevaa ohjelmaa kuten opastettuja keskustelukierroksia, museokokoelmien tutkimista, luovaa kirjoittamista ja taidetyöpajoja. Ryhmätoiminta on kannustanut ja tavoittanut uusia kävijöitä vierailemaan museoissa myös ryhmätoiminnan päätyttyä muun muassa ryhmästä tutuiksi tulleiden uusien tuttavien kanssa.

5 hyvinvointivinkkiä museokävijälle

1. Mene museoon työkaverin kanssa tai järjestäkää tiimipalaveri museossa.
   Jokainen osallistuja saa valita näyttelystä kiinnostavimman tai puhuttelevimman teoksen tai esineen ja esitellä löytönsä työkaverille.
2. Musiikilla on tutkitusti monia hyvinvointivaikutuksia.
   Kokeile yhdistää taidemuseovierailuusi musiikkia. Laita älypuhelimestasi lempimusiikkiasi soimaan, kuulokkeet päähän ja astu sisään näyttelyyn. Havainnoi, miten musiikki vaikuttaa taideteosten katsomiseen. Tai sitten vain nauti!
3. Mene taidemuseoon yksin.
   Museokortti mahdollistaa lyhyenkin piipahduksen taiteen äärellä: valitse vaikka yksi näyttelysali tai muutama esine tai taideteos, joihin syvennyt. 
4. Tee kulttuuri- ja taidekohteissa vierailusta säännöllinen harrastus.
   Australialaisen tutkimuksen mukaan yli 100 tuntia vuodessa kulttuuriin ja taiteeseen sekä luovaan toimintaan osallistuvat kokevat mielen hyvinvointinsa merkittävästi paremmaksi kuin vähemmän osallistuvat. 
5. Mene rohkeasti mukaan!
   Monet museot järjestävät erilaisia matalan kynnyksen työpajoja tai luovaa toimintaa museossa.

Näin kulttuuriosallistuminen edistää terveyttäsi

Taide- ja kulttuuriharrastukset voivat

• edistää positiivista mielenterveyttä
• parantaa mielialaa
• ehkäistä tai vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta
• tukea mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämistä arjessa
• edistää mukautumis-, sopeutumis- ja sietokykyä eli resilienssiä
• lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta
• vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja tukevat sosiaalista osallistumista ja osallisuutta
• tarjota mahdollisuuden korjaaviin ja vahvistaviin kokemuksiin, itseen liittyvien negatiivisten tai toimintaa rajoittavien käsitysten muuttamiseen sekä uudenlaisten roolien ja identiteettien omaksumiseen. (Julkaistu: Sitra, 2017, Liisa Laitinen / Taikusydän)

Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan kirjallisuuslähteineen täältä.

Artikkelin kirjoittajat:

Liisa Laitinen, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija
Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija
Taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän.

Museokortti ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvinvointia kulttuurista -kampanja nostaa esiin kulttuurin vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kampanja huipentuu 24.–30. toukokuuta järjestettävään Mental Health Art Week -teemaviikkoon, jolloin Museokortti-kohteet järjestävät virtuaalitapahtumia, joihin jokaisella on vapaa pääsy.

Tutustu kampanjaan >