Asuinympäristö vaikuttaa sekä koiran että omistajan kehon mikrobilajistoon ja terveyteen
Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat aiemmin havainneet DogEnvi-nimisessä yhteistutkimushankkeessa, että koira on todennäköisemmin allerginen, jos sen omistajakin kärsii allergisesta oireilusta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat selvittivät, liittyykö yhtäaikainen allerginen oireilu koiran ja omistajan jakamiin suoliston tai ihon mikrobeihin. Tutkimukseen osallistui 168 koira-omistaja paria maaseudulta ja kaupungeista.
– Tutkimusten mukaan maaseudulla sekä koiralla että omistajalla oli pienempi riski sairastua allergiseen sairauteen kuin kaupungeissa. Oletimme, että maaseudulla sekä koirat että omistajat altistuvat terveyttä edistäville mikrobeille. Havaitsimme, että sekä koirien että ihmisten mikrobialtistus oli erilaista maaseudulla ja kaupungeissa. Esimerkiksi ihon mikrobit olivat vaihtelevampia yksilöiden välillä maaseudulla kuin kaupungeissa. Juuri monipuolinen ja vaihteleva mikrobialtistus saattaa olla hyödyllistä terveydelle, kertoo erikoistutkija, FT Jenni Lehtimäki Suomen ympäristökeskuksesta.
Koira ja omistaja näyttivät jakavan ihon, mutta eivät suoliston mikrobejaan. Tutkimuksessa selvisi, että elinympäristö vaikutti selvästi enemmän ihon kuin suoliston mikrobilajistoon koirilla ja ihmisillä. Kaupungeissa koiran iholta löytyi enemmän ihmisen iholla tyypillisesti eläviä mikrobeja, mikä voi johtua aiemmin havaitusta ihmiselle tyypillisten mikrobien rikastumisesta sisätiloissa ja kaupungeissa.
Tutkijat havaitsivat jo aiemmassa tutkimuksessaan, että sekä elinympäristö että elintapa vaikuttivat koiran ihon mikrobilajistoon.
– Tämä havainto tehtiin nyt myös ihmisellä. Sekä koirilla että ihmisillä riski sairastua allergiseen sairauteen oli vähäisin, kun ihon mikrobiomi oli maaseutumaisen ympäristön ja mikrobirikkautta edistävän elintavan muokkaama. Tällainen elintapa sisälsi useita eri eläimiä perheessä sekä isomman perhekoon, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.
Vaikka sekä koirilla että omistajilla elinympäristö vaikutti muokkaavan ihon mikrobien lajistoa sekä allergisen sairauden riskiä, mikään yksittäinen yhteinen elinympäristön mikrobi ei ollut yhteydessä sekä koirien että ihmisten allergiaan.
– Löysimme kaupungeissa asuvilta koirilta allergiaan yhteydessä olevia mikrobeja, sekä maaseudulla asuvilta koirilta ja ihmisiltä terveyteen yhteydessä olevia mikrobeja, mutta nämä mikrobit poikkesivat kuitenkin koiran ja ihmisen välillä. Elinympäristön mikrobit näyttävät olevan tärkeitä sekä koirien että ihmisten terveydelle, mutta lajien välisistä fysiologisista eroista johtuen merkitykselliset mikrobit voivat vaihdella, summaa Lehtimäki.
DogEnvi on monitieteinen tutkimushanke, joka alkoi vuonna 2014. Hanke selvittää erityisesti elinympäristön merkitystä koirien terveydelle. Hankkeesta on valmisteilla tutkimus myös koirien suolistomikrobien, ravinnon ja allergian yhteydestä. Tutkimusta on rahoittanut mm. Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Jenni Lehtimäki
Suomen ympäristökeskus
jenni.lehtimaki@syke.fi
+358 503 050 007
Professori Hannes Lohi
Lääketieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
hannes.lohi@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, eeva.karmitsa@helsinki.fi, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin Pohjoismaissa?7.11.2025 11:16:02 EET | Tiedote
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Wihurilta 750 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston uuteen huoltovarmuusprofessuuriin7.11.2025 10:02:00 EET | Tiedote
Professorin on tarkoitus tuottaa tietoa, joka tukee etenkin yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssin ja huoltovarmuuden johtamista. Parhaassa tapauksessa professori voi aloittaa työnsä jo vuoden 2027 aikana.
Alle viidennes suomalaisista pitää uutta rahapelijärjestelmää hyvänä uudistuksena, erityisen kielteisesti suhtaudutaan rahapelien markkinointiin6.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kriittisiä uutta rahapelijärjestelmää kohtaan. Muutoksen tavoitteena on vähentää rahapelihaittoja, mutta 83 prosenttia suomalaisista uskoo, että pelihaitat ja peliongelmat tulevat muutoksen myötä lisääntymään.
Harvennushakkuu teki kangasmetsästä tilapäisen ja suometsästä entistä suuremman hiililähteen5.11.2025 11:27:32 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että harvennushakkuut vaikuttavat merkittävästi metsien kykyyn varastoida tai vapauttaa hiilidioksidia.
Matkailutausta huomioitava virtsatieinfektioiden hoidossa5.11.2025 08:53:40 EET | Tiedote
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat yhä suuremman osan virtsatieinfektioista, erityisesti henkilöillä, jotka ovat matkailleet (sub)trooppisilla alueilla. Matkaripuli ja antibioottikuurit lisäävät riskiä sairastua vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamaan virtsatieinfektioon. Tutkija peräänkuuluttaa muutoksia hoitosuosituksiin ja matkailuneuvontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme