Asumisoikeusasuntojen suosio korkealla – asuntoja valmistuu aiempaa vähemmän

Parin viime vuoden aikana asumisoikeusasumisen jo ennestään vahva suosio on kasvanut suorastaan dramaattisesti. Asumisoikeusyhteisöt rakentaisivat mielellään asuntoja paljon nykytahtia enemmän, mutta kaupunkien tonttipolitiikka jarruttaa tätä pyrkimystä. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilän mukaan soveltuvista tonteista on pulaa.

- Asukasvalinnan uusi sääntely tulee voimaan 1.9.2023. Sen myötä työvoiman liikkuvuus paranee, ja esimerkiksi palvelualojen pieni- ja keskituloisilla työntekijöillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet kohtuuhintaiseen asumiseen. Jo yksin kilpailukykynsä kannalta kaupunkien kannattaisi nyt luovuttaa tontteja asumisoikeustuotantoon, Riskilä sanoo.

Korona-aika kasvatti suosiota selvästi

Vaikka asumisoikeusasuntoja rakennetaan viime vuosia vähemmän, on niiden suosio selvässä kasvussa. Korona-aika kasvatti huomattavasti asumisoikeusasuntojen hakemusten määrää, kun suomalaiset siirtyivät joukolla etätöihin ja tilan tarve kasvoi. Asumisoikeusasumisen suosio näkyy edelleen, kun etätöitä tehdään edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronaa. Viime aikoina myös suurten asuntolainojen ottaminen on koettu aiempaa suuremmaksi riskiksi mahdollisten korkojen nousun myötä.

- Koronan myötä muuttunut työnteon malli sekä viime kuukausina korostunut taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet kiinnostusta asumisoikeusasumista kohtaan. Hakemuksia on tullut todella runsaasti ja erityisesti isompia perheasuntoja kysytään nyt aiempaa enemmän, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 1. varapuheenjohtaja Esa Mustonen.

Asumisoikeusasuminen on vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuoto. Asumisoikeuden haltija maksaa asumisoikeusmaksun, joka on noin 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta, ja sen lisäksi vuokraan verrattavaa käyttövastiketta. Suomessa on noin 52 000 asumisoikeusasuntoa lähes 50 kunnassa.

Uudistettu asumisoikeuslaki voimaan vuosien 2022 ja 2023 aikana

Asumisoikeuslakia on uudistettu ja muutokset astuvat voimaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. Vuoden 2022 aikana tulevat voimaan asukashallintoa koskevat muutokset ja vuoden 2023 aikana asukasvalintaa koskevat muutokset.

- Asumisoikeusjärjestelmä täytti viime vuonna 30 vuotta ja on osoittanut toimivuutensa. Asumisoikeuslain uudistus päivittää sen vastaamaan entistä paremmin tämän päivän tarpeita. Uudistuksen myötä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat ja asukasvalinta selkiytyy, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 2. varapuheenjohtaja Elias Kiviranta.

1.9.2022 alkaen aletaan soveltamaan uuden lain asukashallinnon säädöksiä. Uuden lain mukaan asukkaiden ja asumisoikeusyhteisön välinen yhteistyöelin on jatkossa pakollinen kaikissa asumisoikeusyhteisöissä. Lisäksi asumisoikeusyhteisön hallituksessa tulee asukkailla olla 40 prosentin tai vähintään kahden edustajan edustus. Toimintansa aloittaa myös uusi valtakunnallinen neuvottelukunta, joka koostuu kaikkien asumisoikeustoimijoiden ja niiden asukkaiden edustajista.

Monimutkaiseksi koettu asumisoikeusasunnon hakeminen yksinkertaistuu 1.9.2023 alkaen. Uudistuksen jälkeen asumisoikeuden järjestysnumeroa haetaan ARAsta, se on valtakunnallinen ja voimassa kahden vuoden määräajan. Vielä siihen saakka järjestysnumeroita haetaan vanhaan tapaan kunnalta. Vanhat järjestysnumerot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka, jonka jälkeen sovelletaan vain uusia numeroita.

Suomen suurimmat asumisoikeusyhteisöt ovat Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (16 638 asuntoa 31.12.2021), TA-Asumisoikeus Oy (15 114), AVAIN Asumisoikeus Oy (7756) ja Helsingin Asumisoikeus Oy (5313).