Asumistuki on tuotantotukea
Valtion asumiseen osoittamasta tuesta puhuttaessa on tapana erottaa toisistaan jyrkästi asuntojen rakentamiseen annettavat tuotantotuet ja asumismenojen kattamiseen tarkoitettu asumistuki.
Kovin moni keskustelija lähtee myös siitä, että asuntojen tarjontaa tukeva tuotantotuki on tehotonta, vääristää markkinoiden toimintaa ja on siten keskeinen syy varsinkin kasvukeskusten asuntopoliittisille haasteille, joista merkittävin on asumisen kalleus. Samaan hengenvetoon todetaan, että asumistuki on tehokas ja muutoinkin oiva keino näihin haasteisiin vastaamisessa.
Kysymystä siitä, miten asumistuki vaikuttaa markkinoiden toimintaan, esitetään harvoin. Ei tarvitse ymmärtää markkinataloudesta, erityisesti kysynnästä ja tarjonnasta sekä niiden vaikutuksesta hyödykkeen hintaan, paljoakaan, jotta asumistuen vaikutus kysyntätukena kirkastuu. Se nostaa hintaa. Kun yhteiskunta maksaa osan asumismenoista, asukas on valmis maksamaan asunnosta enemmän kuin tilanteessa, jossa joutuisi maksamaan kaiken itse.
Viime vuosina valtion tukemaa asuntotuotantoa ovat – ainakin valtion menojen kannalta - edustaneet ennen kaikkea sijoitusintressissä toimivien tahojen tarjoamat vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Niiden rakentamista koskevien investointipäätösten taustalla olevien laskelmien vuokrataso perustuu valtion maksamaan asumistukeen.
Ellei asumistukea olisi, tai jos sen taso olisi olennaisesti nykyistä alhaisempi, nämä investointipäätökset olisivat jääneet tekemättä. Vuonna 2018 valtion asumistukimenot olivat yli 2,1 miljardia euroa.
Asumistukimenot ovat viime vuosina nousseet erittäin jyrkästi ja saavuttaneet tason, jota ei voitane pitää valtiontalouden kannalta hyväksyttävänä. Erityisen sietämättömän tilanteesta tekee se, että huomattavassa osassa asuntosijoittamista harjoittavista yhtiöistä on merkittävä ulkomaalaisomistus. Iso osa yhteiskunnan asumistukena maksamista euroista valuu siten maamme rajojen ulkopuolelle.
Tällä hetkellä pääasiallinen varsinaiseksi tuotantotueksi katsottu asumisen tukimuoto on yleishyödyllisten toimijoiden vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainoitus. Sen sisältämä tuki koostuu korkotuesta ja valtion täytetakauksesta.
Korkotuesta valtiolle aiheutuneet menot olivat viime vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1,8 promillea samana aikana maksetuista asumistukimenoista! Korkotukilainoituksen turvin on viime vuosina rakennettu vuosittain noin 8500 vuokra- tai asumisoikeusasuntoa.
Todennäköisesti ja toivottavasti asumistukiasiat nousevat esiin myös hallitusohjelmassa osana sosiaaliturvan uudistamista. Asumistukijärjestelmän uudistamista suositeltiin myös Eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä viime vuoden lopulla.
Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta varmistamme erityisesti pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Liian korkeat asumiskustannukset on jo nyt elinkeinoelämän kehittymisen pullonkaula.
Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajana on pakko näin loppuun korostaa vielä sitäkin, että konsernimme toiminnassa mahdollisesti syntyvä ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan asumisen kehittämiseen säätiön perustajajärjestöjen linjausten mukaisesti. Euroakaan ei makseta osinkona tai muuna tuloutuksena perustajille tai muutoin konsernin ulkopuolelle.
Asuntosäätiö on siis aidosti yleishyödyllinen toimija, jonka tahtotilana on tuottaa hyviä koteja kaikille, kohtuuhinnalla ja pitkäjänteisesti.
Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit)
Jari Riskilä, toimitusjohtaja, varatuomari
Puhelin: 020 161 2299
Sähköposti: jari.riskila@asokodit.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Asuntosäätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Asuntosäätiön tarkoituksena on ollut perustamisestaan (1951) saakka työskennellä yleisen asumistason kohottamiseksi eikä sen tarkoituksena ole välittömän voiton tai taloudellisen edun tavoittelu. Asuntosäätiön suurin tytäryhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit) omistaa yli 16 000 asuntoa 31 paikkakunnalla. Konsernin toiminta perustuu jatkuvaan kehittymiseen sekä hyvien asumispalveluiden tuottamiseen yhdessä huolella valittujen kumppaneiden kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Asuntosäätiö
Asuntosäätiö mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa27.3.2024 09:20:23 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on ensimmäistä kertaa mukana Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja sekä hyviä kesätyökokemuksia.
Asuntosäätiöltä uusia asumisoikeusasuntoja Tampereen Tesomalle26.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiö ja Hartela Pirkanmaa Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen 54 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisesta Tampereen Tesomalle. Työt alkavat toukokuussa 2024 ja asuntojen on määrä valmistua vuoden 2025 lopulla.
Asuntosäätiö vuoden 2023 rakennuttaja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa19.3.2024 14:31:15 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on valittu parhaaksi rakennuttajaksi Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa. Kilpailussa palkittiin vuoden 2023 talonrakentamisen parhaat yritykset ja työmaat.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: Asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti – ASO-järjestelmää tulee kehittää, ei lakkauttaa18.3.2024 14:29:10 EET | Tiedote
Asuntopolitiikan poukkoilevuus vaikeuttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden sekä kaupunkien ja kuntien toimintaa. Asuntopolitiikka on keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Segregaation torjunnassa toimivaksi osoittautunutta asumisoikeusjärjestelmää tulee edelleen kehittää.
Robotti-imurit valtasivat suomalaiskodit – villakoiria jahtaavat nyt Irma, Robo ja Keijo28.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan jo yli 700 000 suomalaisen kotona villakoiria jahtaa nykyisin robotti-imuri. Kodinkonekollegoistaan poiketen useimmat robotti-imurit saavat myös nimen – nurkkia puunaavat useimmiten Robo tai NuuNuu, mutta löytyypä joukosta myös Faija, Possu ja Mörkö.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme