Asuntomarkkinoiden synkkä syksy on täydellinen käänne, sillä kasvukeskuksissa hinnat nousivat ilman merkittäviä sukelluksia koko 2010-luvun. Kansalaiset ovat nyt hyvin varovaisia ja asuntokauppa käy hitaammin kuin vuonna 2019, ennen koronakriisiä.

”Inflaatio on hurjinta sitten 1980-luvun ja korot korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Uusia asuntoja valmistuu vielä jonkin aikaa, mutta aloitukset vähenevät vääjäämättä. Asuntojen kysyntä on kahtalaista. Oman kodin ostajat etsivät ekologisuutta ja energiatehokkuutta, mutta sijoittajat siirtyvät syrjään odottamaan parempia aikoja. Ennätyskorkean työllisyyden tuoma talouden tuki ei liene koskaan ollut yhtä kriittistä asuntomarkkinoille”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Nyt näyttää siltä, että hintojen lasku on terävä, mutta jää silti lyhytaikaiseksi, eikä johda markkinoiden romahdukseen. Korkojen nousulle ennustetaan jo kattoa ja uusien asuntojen rakentaminen hiipuu”, Keskinen ennustaa.

Loppuvuoden 2022 ankea markkinatilanne laskee myös koko vuoden hintaennusteita, ja tälle vuodelle Hypo ennustaa pk-seudulle olematonta 0,0 prosentin muutosta (edellinen ennuste +1,0%), mutta koko maahan ennuste osoittaa 1,0 prosentin nousua (edellinen +1,5%).

Ostoaikeet laskeneet eniten lännessä ja pohjoisessa

Hyvin ajankohtaisesti talojen lämmitysmuoto ja sen mukana lämmityskulut nousevat sijainnin ja sitä kautta toimivien joukkoliikenneyhteyksien rinnalle ohjaamaan asuntokysyntää voimakkaasti.

Vuotuisten lämmityskustannusten nousu heijastuu asuntojen hintoihin ja myös asunnonostoaikeisiin. Kuluttajat osaavat odottaa hyvin nopeasti korkealle nousseiden energiahintojen taittuvan, kun uutta päästötöntä tuotantoa saadaan markkinoille, mutta halvan energian ajan ennustetaan olevan takana. Merkittävä tekijä asuntokaupalle on matkakustannusten eli polttoaineen kallistuminen, mistä on jo kansainvälistä tutkimusnäyttöä.

”Jos matalampi hintataso on mahdollistanut kaupunkien ”leviämisen” ja esikaupunkien syntymisen, kannustaa energiahintojen nousu puolestaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen”, Keskinen luonnehtii.

Oheisessa kartassa nähdään, miten vuotuiset lämmityskulut ovat nousseet vuoden takaa eri puolilla Suomea. Sen rinnalla asunnon ostoaikeet ovat laskeneet kuluvan vuoden aikana eniten Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

Helsingin yksiöissä vielä laskunvaraa

Asuntomarkkinoiden alakulo korostaa sitä, että yksiöiden hintojen nousukiito katkesi koronakriisin aikana. Hinnat nousivat rajusti 15 vuoden ajan, mutta niiden hinnat ovat korjaantuneet suhteessa kolmioihin ja suurempiin asuntoihin.

Hintakehitys osoittaa kuitenkin siitä, että Helsingin yksiöissä on vielä laskuvaraa. Esimerkiksi Vantaan tai Tampereen tilanteeseen verrattuna pienten asuntojen hinnat ovat yhä korkealla.

”Vantaalle ja Tampereelle on rakennettu asuntokantaan suhteutettuna enemmän uusia asuntoja, joten hinnoilla on ollut tilaa tulla alemmaksi. Uusia asuntoja valmistuu yksin asuville ja opiskelijoille, jolloin kynnys ensiasunnon ostolle madaltuu hintojen hiipuessa. Sijoittajien talvihorros tarjoaakin nyt hyviä hintaneuvottelun paikkoja pienten kotien etsijöille”, Hypon Juho Keskinen arvioi.