Aktian vuoden 2022 asuntomarkkinakatsauksen mukaan yhden hengen asuntokunnan lukumäärä on ollut kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja näin ollen myös pienempien asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti etenkin suuremmissa kaupungeissa. Myös Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että vuoden 2021 lopussa yksinasuvia oli Suomessa lähes 1,3 miljoonaa, ja pienet yhden ja kahden hengen asuntokunnat muodostivat 78 % kaikista asuntokunnista.

ARA:n vuoden 2021 asuntomarkkinakatsauksen mukaan ARA:n vuokra-asuntojen hakijoista 61 % oli yhden hengen talouksia ja kahden hengen talouksia oli vastaavasti 21 %. KOVAn jäsenyhtiöissä yksiöitä on noin 25 % asuntokannasta, kun taas kaksioita on asuntokannasta noin 50 %.

- Haasteena on hakijoiden talouden koon ja KOVAn jäsenistön asuntokannan huoneistojakauman epäsuhta. Yksinasuvia ja pienempiä asuntoja hakevia henkilöitä on paljon, mutta pieniä asuntoja on kuitenkin tarjollavähän. KOVAn jäsenyhteisöjen asuntokanta on myös suhteellisen vanhaa, ja näissä kiinteistöissä isoja kaksioita ja perheasuntoja on verrattain paljon, mutta yksiöitä vain vähän. Moni yksin asuva tosin hakee kaksiota, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa.

KOVAn jäsenyhteisöt rakennuttavat koko ajan uutta asuntokantaa, jossa pystytään huomioimaan entistä paremmin pienet taloudet ja niiden lisääntyvä määrä. Yksiöiden rakentamista voidaan siis tulevaisuudessa jossakin määrin myös lisätä.

Oman haasteensa tilanteeseen tuovat kuitenkin myös säännöllisesti vaihtuvat trendit asumisessa ja rakentamisessa; epätasapainoisen tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin siis paitsi kysyntään vastaavaa uutta asuintuotantoa, myös muuntojoustavia asuintaloja, jotka edistäisivät osaltaan kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän vuoksi onkin viisasta, ettei uusissakaan kohteissa tehtäisi liian suuria muutoksia huoneistojakaumaan; näin voidaan välttää se, että asunnot olisivat trendien vaihtuessa jälleen joko vääränlaisia tai väärän kokoisia. Trendien perässä ei siis kannata liikkua liian paljon.