Asuntojen koko ja asuntoihin hakevat eivät kohtaa
Aktian vuoden 2022 asuntomarkkinakatsauksen mukaan yhden hengen asuntokunnan lukumäärä on ollut kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja näin ollen myös pienempien asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti etenkin suuremmissa kaupungeissa. Myös Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että vuoden 2021 lopussa yksinasuvia oli Suomessa lähes 1,3 miljoonaa, ja pienet yhden ja kahden hengen asuntokunnat muodostivat 78 % kaikista asuntokunnista.
ARA:n vuoden 2021 asuntomarkkinakatsauksen mukaan ARA:n vuokra-asuntojen hakijoista 61 % oli yhden hengen talouksia ja kahden hengen talouksia oli vastaavasti 21 %. KOVAn jäsenyhtiöissä yksiöitä on noin 25 % asuntokannasta, kun taas kaksioita on asuntokannasta noin 50 %.
- Haasteena on hakijoiden talouden koon ja KOVAn jäsenistön asuntokannan huoneistojakauman epäsuhta. Yksinasuvia ja pienempiä asuntoja hakevia henkilöitä on paljon, mutta pieniä asuntoja on kuitenkin tarjollavähän. KOVAn jäsenyhteisöjen asuntokanta on myös suhteellisen vanhaa, ja näissä kiinteistöissä isoja kaksioita ja perheasuntoja on verrattain paljon, mutta yksiöitä vain vähän. Moni yksin asuva tosin hakee kaksiota, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa.
KOVAn jäsenyhteisöt rakennuttavat koko ajan uutta asuntokantaa, jossa pystytään huomioimaan entistä paremmin pienet taloudet ja niiden lisääntyvä määrä. Yksiöiden rakentamista voidaan siis tulevaisuudessa jossakin määrin myös lisätä.
Oman haasteensa tilanteeseen tuovat kuitenkin myös säännöllisesti vaihtuvat trendit asumisessa ja rakentamisessa; epätasapainoisen tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin siis paitsi kysyntään vastaavaa uutta asuintuotantoa, myös muuntojoustavia asuintaloja, jotka edistäisivät osaltaan kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän vuoksi onkin viisasta, ettei uusissakaan kohteissa tehtäisi liian suuria muutoksia huoneistojakaumaan; näin voidaan välttää se, että asunnot olisivat trendien vaihtuessa jälleen joko vääränlaisia tai väärän kokoisia. Trendien perässä ei siis kannata liikkua liian paljon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni ParkkonentoimitusjohtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 593 3338jouni.parkkonen@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 139 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
KOVA: Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden nousu tasaantuu selvästi ensi vuonna10.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden viime vuosina nähty suhteellisen voimakaskin kasvu tasaantuu selvästi vuonna 2026. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvavat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Valtion tukemien erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat nousevat keskimäärin 2,1 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden keskimääräinen kasvu on 1,7 prosenttia. Luvut perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöillään teettämään kyselyyn.
Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 20254.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme