Suomen Kiinteistönvälittäjät ilmaisee vakavan huolensa siitä, että moni asuntomarkkinoita kommentoiva taho liioittelee tilanteen lukuja ja korostaa kauppamäärien eroja koronakriisin aikaiseen valtavaan kysynnän nousuun, joka lisäsi kauppamääriä ja nosti hintoja tarjonnan ollessa kysyntää vähäisempi. Vertailu tulee tehdä pidemmän aikavälin lukuihin, joihin nähden ollaan edelleen edellä edellisvuosien lukuja. ”On jopa vertailtu 90-luvun alun laman lukuihin, joka on täysin käsittämätön vertailu ajatellen, kuinka erilainen maailmantilanne oli niinä vuosina ja Suomen taloustilanne oli sodanjälkeisen historian pahin. Tällä hetkellä Suomessa on avoimia työpaikkoja tarjolla merkittäviä määriä, ja työllisyys on parantunut koko ajan”, huomauttaa Mannerberg. ”Olen pannut merkille, että 90-luvun laman perussyyt ovat jääneet monelta unohduksiin ja monet kommentoijat eivät ole kokeneet tai nähneet niitä vuosia 90-luvun alussa”, hän jatkaa. Nyt ei ole näkyvissä vastaavaa kriisiä. Koronan jälkeinen kauppamäärän lasku on näkynyt kaikilla isommilla asuntomarkkinoilla kautta maailman ja oli odotettavissa, mutta ei ole todennäköisesti pitkäaikainen.

Asuntoja ostetaan Suomessa myös ilman rahoitusta, jolloin korkeamman koron merkitystä ei ole tai rahoituksen osuus on pieni. Moni ajattelee, että energian hinnan muutokset vaikuttaisivat vain pientalokauppaan, mutta todellisuudessa lämmitysenergian hinta näkyy kaikissa asumismuodoissa tänä talvena joko kerrostaloasuntojen vastikkeiden muutoksina tai energialaskussa muissa asumismuodoissa. Energiatehokkuus on noussut tärkeämmäksi ostajille, mutta tilastot eivät juurikaan kerro tällä hetkellä todellista tilannetta hintakehityksestä. Kun kalliimpien asuntojen kauppoja toteutuu vähemmän niin myös keskihinnat tilastoissa laskevat.

Uudisrakentamisen pienet tuotanto- ja sen myötä kauppamäärät Suomessa indikoivat sitä, että on odotettavissa selvää kysynnän nousua vanhoissa asunnoissa erityisesti siinä vaiheessa, kun markkinoiden käänne ylöspäin tapahtuu. ”Normaali elämän kiertokulku ja kasvukeskusten asuntopula on perusasuntokaupan moottori ja aiheuttaa aina voimakkaan nousun kauppamäärissä, kun talouden muuttuneen tilanteen ensimmäinen hiljainen hetki on ohitettu”, kommentoi Mannerberg.

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL:n vuotuinen huipputapahtuma tänään 25.11. Helsingissä

SKVL:n vuotuisessa koulutus- ja kokoustapahtumassa jäsenyritysten edustajat tapaavat ja kuulevat mielenkiintoisia esityksiä alan johtavilta asiantuntijoilta ja oppivat teknologian viimeisimpiä kuulumisia asunnonvaihdon apuna.

Liittokokouksessa 24.11.2022 valittiin hallitus vuodelle 2023. SKVL:n hallituksen puheenjohtajana vuodelle 2023 jatkaa Tomi Keto-Tokoi Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi valittiin Merja Natunen Espoosta. Uutena hallitukseen valittiin Sanna-Mari Poutiainen Kuopioista. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Marko Palhomaa Mikkelistä, Jouni Paasio Turusta, Jan Riska Pietarsaaresta, Markku Rautanen Vantaalta ja Päivi Kuuttinen Kangasalta. Varajäseninä jatkavat Jukka Alanko Salosta ja Pertti Jääskeläinen Jyväskylästä.

SKVL:n jäseniä palkittiin ansio- ja kunniamerkein

Liiton ansiomerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: Anssi Järvinen (Turku), Eero Konttila (Tampere), Jaakko Puisto (Tampere) ja Eelis Saukkonen (Tampere). Liiton kunniamerkit myönnettiin: Kristen Kunnas (Pori) ja Harry Lockmer (Turku).

Vuoden Parhaat julkistetaan tänään noin klo 22.00. Tästä julkaistaan erillinen lehdistötiedote illalla.

Jussi Mannerberg
toimitusjohtaja