Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta

Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %. Vuosikasvuvauhti on hidastunut vähentyneiden asuntolainanostojen vuoksi. Helmikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuoden takaiseen verrattuna 0,1 %, kun se vielä vuoden 2022 maaliskuussa kasvoi lähes 8 prosentin vauhdilla. Myös omistusasuntolainakannan (99,1 mrd. euroa) kasvuvauhti (0,7 %) on hidastunut merkittävästi.

Uusien asuntolainojen nostot jatkuivat vähäisinä helmikuussa. Helmikuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 980 milj. euron edestä. Viimeksi helmikuussa on tehty vähemmän asuntolainanostoja vuonna 2003. Helmikuussa 2023 uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 3,80 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (4,05 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,78 %).

Helmikuussa 2023 uusista asuntolainoista 95 % sidottiin euriborkorkoihin. Muita viitekorkoja käytetään vähän asuntolainojen viitekorkoina. Korkojen noustua asuntolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euriborin suosio on vähentynyt ja lyhyempien euriborien kasvanut. Helmikuussa 2023 vuoden euriboriin sidottiin 60 % uusista asuntolainoista, 6 kuukauden euriboriin 18 % ja 3 kuukauden euriboriin 17 %. Vuoden euriboriin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,10 %, 6 kuukauden euriboriin sidottujen 3,59 % ja 3 kuukauden euriboriin sidottujen 3,14 %.

Pankeille tehdyn erilliskyselyn mukaan 25 % asuntolainakannasta[2] oli suojattu korkojen nousulta erillisellä korkosuojaustuotteella. Lisäksi 2,5 % asuntolainakannasta[3] oli kiinteäkorkoisia lainoja. Korkosuojaukset vaimentavat osaltaan asuntolainakannan keskikoron nousua. Helmikuun 2023 lopussa asuntolainakannan keskikorko oli 2,38 %.

Lainat

Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun 2023 lopussa kulutusluottoja 16,9 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] helmikuussa 1,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 390 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 4,21 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 104,7 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 42,6 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2023 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,35 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 99,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 5,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 970 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 2,20 %.

Lisätietoja antavat

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,

Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.5.2023 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.

[1] Osa pankeista kirjasi korkosuojausten markkina-arvon muutokset tase-erään, johon korkosuojaussopimus on sovittu pankin ja asiakkaan välillä. Korkojen noustessa asuntolainakantaan kirjatut korkosuojausten arvonmuutokset pienensivät kyseisten pankkien asuntolainakantaa. Raportointimuutoksen vuoksi joulukuun 2022 tiedoissa näitä eriä ei ole enää raportoitu tase-erässä, jota varten korkosuojaussopimus on sovittu. Uusimmassa julkaisussa muutos on otettu huomioon asuntolainakannan osalta raportointihistoriassa 2022Mo3 lähtien. Muutos kasvatti asuntolainakantaa maalis-marraskuussa 2022.

[2] Kesäkuun 2022 lopussa.

[3] Kesäkuun 2022 lopussa.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.