Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta
Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %. Vuosikasvuvauhti on hidastunut vähentyneiden asuntolainanostojen vuoksi. Helmikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuoden takaiseen verrattuna 0,1 %, kun se vielä vuoden 2022 maaliskuussa kasvoi lähes 8 prosentin vauhdilla. Myös omistusasuntolainakannan (99,1 mrd. euroa) kasvuvauhti (0,7 %) on hidastunut merkittävästi.
Uusien asuntolainojen nostot jatkuivat vähäisinä helmikuussa. Helmikuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 980 milj. euron edestä. Viimeksi helmikuussa on tehty vähemmän asuntolainanostoja vuonna 2003. Helmikuussa 2023 uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 3,80 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (4,05 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,78 %).
Helmikuussa 2023 uusista asuntolainoista 95 % sidottiin euriborkorkoihin. Muita viitekorkoja käytetään vähän asuntolainojen viitekorkoina. Korkojen noustua asuntolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euriborin suosio on vähentynyt ja lyhyempien euriborien kasvanut. Helmikuussa 2023 vuoden euriboriin sidottiin 60 % uusista asuntolainoista, 6 kuukauden euriboriin 18 % ja 3 kuukauden euriboriin 17 %. Vuoden euriboriin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,10 %, 6 kuukauden euriboriin sidottujen 3,59 % ja 3 kuukauden euriboriin sidottujen 3,14 %.
Pankeille tehdyn erilliskyselyn mukaan 25 % asuntolainakannasta[2] oli suojattu korkojen nousulta erillisellä korkosuojaustuotteella. Lisäksi 2,5 % asuntolainakannasta[3] oli kiinteäkorkoisia lainoja. Korkosuojaukset vaimentavat osaltaan asuntolainakannan keskikoron nousua. Helmikuun 2023 lopussa asuntolainakannan keskikorko oli 2,38 %.
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun 2023 lopussa kulutusluottoja 16,9 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] helmikuussa 1,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 390 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 4,21 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 104,7 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 42,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2023 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,35 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 99,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 5,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 970 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 2,20 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.5.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Osa pankeista kirjasi korkosuojausten markkina-arvon muutokset tase-erään, johon korkosuojaussopimus on sovittu pankin ja asiakkaan välillä. Korkojen noustessa asuntolainakantaan kirjatut korkosuojausten arvonmuutokset pienensivät kyseisten pankkien asuntolainakantaa. Raportointimuutoksen vuoksi joulukuun 2022 tiedoissa näitä eriä ei ole enää raportoitu tase-erässä, jota varten korkosuojaussopimus on sovittu. Uusimmassa julkaisussa muutos on otettu huomioon asuntolainakannan osalta raportointihistoriassa 2022Mo3 lähtien. Muutos kasvatti asuntolainakantaa maalis-marraskuussa 2022.
[2] Kesäkuun 2022 lopussa.
[3] Kesäkuun 2022 lopussa.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme