Asuntolainakanta jo lähes 100 mrd. euroa
Lokakuussa 2019 uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 145 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Edellisen kerran asuntolainoja nostettiin lokakuussa enemmän vuonna 2007. Uusien asuntolainojen keskikoron lasku on pysähtynyt kesän jälkeen ja pysynyt 0,72 % tuntumassa viimeisten kolmen kuukauden aikana.
Uusien asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat edelleen pidentyneet Suomessa. Lokakuussa 2019 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 20 vuotta 9 kuukautta. Yli 68 % uusista asuntolainoista myönnettiin yli 20 vuoden takaisinmaksuajalla. Takaisinmaksuajaltaan pidempien lainojen (yli 29 vuotta) osuus uusista asuntolainoista on kasvanut: lokakuussa 2019 niiden osuus oli 7 %, kun vuosi sitten lokakuussa osuus oli 3 %.
Lainat
Kotitalouslainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa. Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin lokakuussa 2,2 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli 2,21 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli lokakuun lopussa 90,6 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 34,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun lopussa 94,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,11 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 81,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 0,4 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,12 %.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 7.1.2020 klo 13.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
Yhteyshenkilöt
Meri Sintonen, puh. 09 183 2247, sähköposti: meri.sintonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme