Asuntolainakanta supistui vuodentakaisesta
Huhtikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakanta poikkeuksellisesti supistui 0,3 % vuodentakaisesta, kun vuosi sitten vastaavana aikana vuosikasvuvauhti oli 3,7 %. Sijoitusasuntolainakannan kasvuvauhdissa on tapahtunut nopeampi hidastuminen vuoden aikana. Huhtikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuodentakaisesta 1,1 %, kun vielä edellisvuonna vastaavana aikana sen vuosikasvuvauhti oli 7,3 %. Omistusasuntolainakanta (98,7 mrd. euroa) puolestaan supistui huhtikuussa 2023 vuodentakaisesta 0,3 %; vuoden 2022 huhtikuussa se kasvoi 3,4 prosentin vauhdilla.
Asuntolainakannan kasvua ovat hidastaneet tavanomaista vähäisemmät asuntolainanostot. Huhtikuussa 2023 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 39 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Viimeksi asuntolainoja on nostettu huhtikuussa vähemmän 21 vuotta sitten, vuonna 2002. Huhtikuussa 2023 uusista asuntolainoista 950 milj. euroa oli omistusasuntolainoja. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen korkojen nousu jatkui huhtikuussa. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko nousi 0,2 prosenttiyksikköä maaliskuusta ja oli 4,1 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko puolestaan oli 4,35 % huhtikuussa eli 0,17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuussa.
Korkotason nousu välittyy viipeellä asuntolainakantaan vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksen kautta. Asuntolainakannan keskikoron[1] nousua hidastavat myös lainoihin otetut korkosuojaukset.Huhtikuussa 2023 omistusasuntolainakannan keskikorko oli 2,86 % eli 2,06 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Sijoitusasuntolainakannan keskikorko (3,06 %) on noussut vuoden aikana hieman enemmän eli 2,13 prosenttiyksikköä.
Korkojen noususta huolimatta hoitamaton asuntolainakanta ei ole lähtenyt kasvuun. Suhteessa lainakantaan hoitamattomien omistusasuntolainojen määrä oli suurempi (1,4 %) kuin hoitamattomien sijoitusasuntolainojen (0,9 %).
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun 2023 lopussa kulutusluottoja 16,9 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] huhtikuussa 1,8 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 490 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi maaliskuusta ja oli 4,95 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 105,3 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2023 lopussa 111,3 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,51 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 99,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 750 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 2,52 %.
Lisätietoja antavat
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.6.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Asuntolainakannan keskikorko kuvaa, kuinka paljon asuntovelallinen keskimäärin maksaa korkoa asuntolainastaan.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
En inhemsk lösning för omedelbara betalningar skulle öka funktionssäkerheten och konsumenternas valfrihet8.5.2025 11:30:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna måste ha tillgång till förmånliga, mångsidiga och tillförlitliga betalningssätt som fungerar säkert också under exceptionella omständigheter. En lösning för omedelbara betalningar som baserar sig på kontoöverföringar i real tid skulle öka vår förmåga att hantera systemen för betalning och erbjuda konsumenterna ett välkommet alternativ.
Kotimainen pikamaksamisen ratkaisu lisäisi toimintavarmuutta ja kuluttajien valinnanvapautta8.5.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla tulee olla käytössään edullisia, monipuolisia ja luotettavia maksutapoja, jotka toimivat turvallisesti myös poikkeustilanteissa. Reaaliaikaisiin tilisiirtoihin perustuva pikamaksuratkaisu lisäisi kykyämme hallita maksamisessa käytettyjä järjestelmiä ja tarjoaisi kuluttajille tervetulleen vaihtoehdon.
A Finnish instant payment solution would improve resilience and consumer choice8.5.2025 11:30:00 EEST | Press release
People must have access in Finland to inexpensive, versatile and reliable methods of payment and these must function securely even in exceptional situations. An instant payment solution based on real-time credit transfers would enhance our ability to govern the systems used in making payments and would offer consumers greater choice.
Inlåningen från hushållen ökar8.5.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid utgången av mars 2025 var inlåningen från de finländska hushållen (112,1 miljarder euro) 3 miljarder euro större än vid motsvarande tid för ett år sedan. Inlåningen har senast varit större 2022. I juli 2022 var inlåningen den största genom tiderna, dvs. nära 114 miljarder euro. Vid utgången av mars 2025 var 68,4 miljarder euro av inlåningen från hushållen inlåning över natten[1], 14,9 miljarder euro tidsbunden inlåning och 28,8 miljarder euro placeringsdepositioner[2].
Kotitalouksien talletuskanta kasvussa8.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuskanta oli viimeksi suurempi vuonna 2022. Vuoden 2022 heinäkuussa se oli kaikkien aikojen suurin eli lähes 114 mrd. euroa. Maaliskuun 2025 lopussa kotitalouksien talletuksista 68,4 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia[1], 14,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 28,8 mrd. euroa sijoitustalletuksia[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme