Asuntolainoja nostettiin runsaasti lokakuussa
30.11.2020 13:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Lokakuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin kahden miljardin edestä, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Yhden kuukauden aikana on nostettu näin paljon asuntolainoja viimeksi toukokuussa 2011. Asuntolainojen nostaminen on ollut kevään notkahduksesta huolimatta runsasta kuluvan vuoden aikana. Tammi-lokakuun 2020 aikana uusia asuntolainoja on nostettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko laski hieman syyskuusta ja oli 0,71 % lokakuussa 2020.
Asuntolainakannan vuosikasvu on kiihtynyt ja oli yli 3 % lokakuussa 2020. Alkuvuoden 2020 ja viime kuukausien runsaiden lainanostojen lisäksi kasvua on vauhdittanut lyhennysvapaiden käyttö keväällä. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli 103,0 mrd. euroa lokakuussa 2020.
Asuntolainakannan kasvua ovat vahvistaneet osaltaan pidemmät takaisinmaksuajat. Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika piteni hieman ja oli 21 vuotta 5 kuukautta lokakuussa 2020. Tyypillisin uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika Suomessa on 24–26 vuotta. Tällaisia oli hieman yli puolet kaikista uusista asuntolainoista lokakuussa 2020. Takaisinmaksuajaltaan pidempien lainojen (yli 29 vuotta) osuus uusista asuntolainoista oli tuolloin 10,4 %.
Lainat
Kotitalouslainoista oli lokakuun 2020 lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,4 mrd. euroa. Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta 2020 ja oli 2,16 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli lokakuun lopussa 97,3 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 37,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2020 lopussa 103,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,07 %. Talletuskannasta oli yön yli talletuksia 91,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 0,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,23 %.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 7.1.2021 klo 13.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöten15.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöten som hålls i Washington D.C. 16–17 april 2026.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokouksiin15.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washington D.C:ssä 16.–17.4.2026.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meetings15.4.2026 13:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meetings in Washington DC, on 16–17 April 2026.
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme