Asuntoluototuksen vihertymiseen tarvitaan pientalojen energiatodistukset - FA esittää ympäristöministeriölle lakimuutosta
Asumisessa ei ole kyse pienistä päästötuprahduksista: Rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Suomen asuinrakennuksista 90 prosenttia on yhden tai kahden huoneiston rakennuksia.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ylläpitää rekisteriä energiatodistuksista, mutta yhden ja kahden huoneiston asuinrakennusten energiatodistusten tiedot eivät ole julkisia eivätkä pankkien saatavilla sähköisesti.
Finanssiala ry (FA) on esittänyt asuntoasioista vastaavalle ministerille Krista Mikkoselle, että asuntovakuudellisten luottojen antajille tulisi mahdollisuus saada käyttöönsä pientalojen energiatodistukset lainoitusprosessia varten. Tähän tarvitaan lainsäädäntömuutos.
”Energiatodistukset ovat standardoitu tietolähde rakennuksen energiatehokkuudesta. Ilman tietoa ei vihreää asuntolainaa pysty myöntämään”, toteaa FA:n johtava asiantuntija Ingalill Aspholm.
”Rahoitussektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillintää edistävissä ratkaisuissa. Tietojen saanti auttaisi sektoria vastaamaan tähän haasteeseen”, Aspholm huomauttaa.
Ympäristön lisäksi laina-asiakas kiittää
Korkea energiatehokkuus laskee asumisen kuluja. Näin kotitaloudella on enemmän käytettävissä olevia varoja ja taloudellista liikkumavaraa. Tuoreen selvityksen mukaan energiatehokkaisiin rakennuksiin siis sisältyy pienempi riski, että asiakas ajautuu maksukyvyttömäksi.
”Luotonantajat tarvitsevat tietoja luottojen vakuuksien energiatehokkuudesta, jotta ne voivat laskea liikkeelle asuntovakuudellisia vihreitä joukkolainoja. Luottoja rahoitetaan näillä joukkolainoilla”, Aspholm sanoo.
Alkuvuonna tehdyssä FA:n kansalaiskyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista olisi valmis remontoimaan omaa asuntoaan energiatehokkaammaksi, jos se pienentäisi asuntolainan marginaalia. Alle 40-vuotiaista jopa 70 prosenttia on myönteisellä kannalla. Uudet asunnot ovat useimmiten energiatehokkaita mutta myös vanhempi asunto voidaan remontoimalla muuttaa sellaiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ingalill AspholmJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4226ingalill.aspholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme