Asuntoluototuksen vihertymiseen tarvitaan pientalojen energiatodistukset - FA esittää ympäristöministeriölle lakimuutosta
Asumisessa ei ole kyse pienistä päästötuprahduksista: Rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Suomen asuinrakennuksista 90 prosenttia on yhden tai kahden huoneiston rakennuksia.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ylläpitää rekisteriä energiatodistuksista, mutta yhden ja kahden huoneiston asuinrakennusten energiatodistusten tiedot eivät ole julkisia eivätkä pankkien saatavilla sähköisesti.
Finanssiala ry (FA) on esittänyt asuntoasioista vastaavalle ministerille Krista Mikkoselle, että asuntovakuudellisten luottojen antajille tulisi mahdollisuus saada käyttöönsä pientalojen energiatodistukset lainoitusprosessia varten. Tähän tarvitaan lainsäädäntömuutos.
”Energiatodistukset ovat standardoitu tietolähde rakennuksen energiatehokkuudesta. Ilman tietoa ei vihreää asuntolainaa pysty myöntämään”, toteaa FA:n johtava asiantuntija Ingalill Aspholm.
”Rahoitussektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillintää edistävissä ratkaisuissa. Tietojen saanti auttaisi sektoria vastaamaan tähän haasteeseen”, Aspholm huomauttaa.
Ympäristön lisäksi laina-asiakas kiittää
Korkea energiatehokkuus laskee asumisen kuluja. Näin kotitaloudella on enemmän käytettävissä olevia varoja ja taloudellista liikkumavaraa. Tuoreen selvityksen mukaan energiatehokkaisiin rakennuksiin siis sisältyy pienempi riski, että asiakas ajautuu maksukyvyttömäksi.
”Luotonantajat tarvitsevat tietoja luottojen vakuuksien energiatehokkuudesta, jotta ne voivat laskea liikkeelle asuntovakuudellisia vihreitä joukkolainoja. Luottoja rahoitetaan näillä joukkolainoilla”, Aspholm sanoo.
Alkuvuonna tehdyssä FA:n kansalaiskyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista olisi valmis remontoimaan omaa asuntoaan energiatehokkaammaksi, jos se pienentäisi asuntolainan marginaalia. Alle 40-vuotiaista jopa 70 prosenttia on myönteisellä kannalla. Uudet asunnot ovat useimmiten energiatehokkaita mutta myös vanhempi asunto voidaan remontoimalla muuttaa sellaiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ingalill AspholmJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4226ingalill.aspholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme