Asuntomarkkinakatsaus marraskuu 2018: Kerrostaloasunnot käyvät kaupaksi Espoossa

Lokakuussa vanhojen asuntojen* kauppoja tehtiin Suomessa yhteensä 3 % vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa (työpäiväkorjattuna -7,1 %). Yhteensä vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet Suomessa kuluvan vuoden tammi–lokakuussa 3 % verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna (työpäiväkorjattuna -3 %).

Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat viime vuoden lokakuuhun verrattaessa 8 % (-64 kpl), Espoossa 3 % (-9 kpl), Joensuussa 33 % (-28 kpl), Vaasassa 11 % (-10 kpl) ja Kouvolassa 27 % (-24 kpl). Vantaalla ja Porissa kauppamäärät pysyivät lokakuussa samoina vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat lokakuussa Tampereella 6 % (+20 kpl), Turussa 1 % (+4 kpl), Kuopiossa 7 % (+10 kpl) ja Lahdessa 32 % (+ 41 kpl).

Neliöhintojen nousu voimakkainta lokakuussa Tampereella – laskua Espoossa ja Joensuussa

Lokakuussa vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat vuoden takaiseen verrattuna Tampereella 11 %, Vaasassa 1 %, Porissa 2 % ja Kouvolassa 3 %. Neliöhinnat pysyivät samoina vuoden takaiseen verrattuna Helsingissä, Vantaalla ja Turussa. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat lokakuussa vuoden takaisesta Espoossa 6 %, Joensuussa 13 %, Lappeenrannassa 6 % ja Lahdessa 6 %.

Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat lokakuussa Suomessa yhteensä 3 % vuoden takaisesta.

Espoon asuntomarkkina: Espoossa kerrostaloasunnot kiinnostavat – erityisesti kysyntää kerrostalokolmioissa

Kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, myös Espoossa uudisrakentaminen on viime vuosina ollut vilkaista ja tämä on uudistanut kaupungin aiemmin melko vanhaa kerrostaloasuntokantaa. Uusia kerrostaloja on Espoossa rakennettu erityisesti Matinkylään, Tapiolaan, Niittykumpuun ja Leppävaaraan.

Useimmiten uudisrakentaminen vilkastuttaa myös vanhojen asuntojen kauppaa. Vanhoja kerrostaloasuntoja onkin viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana myyty Espoossa 15 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viisi vuotta sitten (11/2017-10/2018 vrt. 11/2012-10/2013). Vanhojen asuntojen kauppa on noussut Matinkylässä Etelä-Espoossa viimeisen 12 kuukauden aikana viiden vuoden takaiseen vastaavaan jaksoon verrattuna 37 %, Tapiolassa 38 %, Niittykummussa 55 % sekä Pohjois-Leppävaarassa 14 % ja Etelä-Leppävaarassa 24 %.

”Kysyntä sekä uusissa että vanhoissa kerrostaloasunnoissa on noussut Espoossa viime vuosina merkittävästi. Selkeästi suosituin asuntotyyppi kuluvana vuonna ovat olleet kerrostalokolmiot. Vanhoja kerrostalokolmioita on myyty Espoossa viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana viiden vuoden takaiseen verrattuna 22 % enemmän”, Huoneistokeskuksen Espoon myyntijohtaja Anne Sundqvist-Hellstedt kertoo.

Muun muassa Matinkylässä, Leppävaarassa ja Olarissa vanhoja 1960–1970-luvuilla rakennettuja kerrostaloyhtiöitä on viime vuosien aikana peruskorjattu laajasti. Lisäksi Länsimetron varren alueet sekä junaradan lähialueet ovat täydentyneet uudisrakentamisella. Hyviä vaihtoehtoja kerrostaloasumiseen on siis tullut ostajille lisää.

”Kerrostaloasunnot kiinnostavat Espoossa sekä nuoria perheitä että ikääntyviä, jotka haluavat muuttaa omakoti- ja rivitaloista helpommaksi miellettyihin kerrostaloasuntoihin hyvien yhteyksien ja palveluiden ääreen”, Sundqvist-Hellstedt sanoo.

”Myös omakoti- ja rivitaloissa kysyntää löytyy, jos hinta on oikea ja kunto hyvä: 2000-luvulla rakennetut pientalot menevät tällä hetkellä Espoossa kaupaksi hyvin, mutta sitä vanhemmat ja erityisesti peruskorjaamattomat talot liikkuvat hitaammin”, Sundqvist-Hellstedt kertoo.

Espoossa Länsimetron tulevan jatkoyhteyden alueiden asuntojen neliöhinnoissa nousupotentiaalia

Espoon sisällä tai Espooseen muuttavat ovat viimeisten vuosien aikana joutuneet pohtimaan liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksiä aiempaa enemmän.

”Länsimetron tulo helpotti liikuttamista metron varrella sijaitsevilla alueilla, mutta joissakin kaupunginosissa, kuten esimerkiksi Olarissa, sisäinen liikenne on bussiyhteyksien harvennuttua ja muututtua ns. metron syöttöliikenteeksi vaikeutunut. Tämä on heijastunut Olarin alueen asuntokauppaan”, toteaa Sundqvist-Hellstedt.

Espoossa Länsimetron varrella asuntojen hinnat ja kauppamäärät ovat jo lähteneet tasaantumaan. Länsi-Espoossa Kivenlahteen, Espoonlahteen, Iivisniemeen ja Soukkaan metron vaikutus ei toistaiseksi ole vielä ylettänyt. Sundqvist-Hellstedtin mukaan pari seuraavaa vuotta näyttää, tulevatko näiden alueiden asuntojen hinnat nousemaan metron jatkoyhteyden myötä.

Espoossa vihreät arvot ja asumiskustannukset korostuvat kodin valinnassa aiempaa enemmän

Vuosi 2018 on ollut Sundqvist-Hellstedtin mukaan Espoon asuntokaupassa vaikeasti ennustettava.

”Ihmiset punnitsevat eri asumisen vaihtoehtoja pidempään kuin ennen, ja saattavat esimerkiksi muuttaa vuokralle siihen saakka, kunnes sopiva omistusasunto löytyy. Asuntosijoittajien aktiivisuuden myötä vuokra-asuntotarjonta on Espoossa myös monipuolistunut”, Sundqvist-Hellstedt huomauttaa.

Sundqvist-Hellstedtin mukaan ekologisuus ja vihreät arvot ovat tärkeitä asunnon valinnassa. Kuntoon ja asumisen kustannuksiin kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota.

”Tämän vuoksi esimerkiksi 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen omakotitalojen myyntiajat ovat Espoossa pidentyneet; suuret peruskorjaukset ja lämmitysjärjestelmän muutos voivat mietityttää omakotitalon ostajia, ja usein uudet kerrostaloasunnot tuntuvatkin nuorille perheille helpommalta vaihtoehdolta”, Sundqvist-Hellstedt sanoo.

Kaupunkisuunnittelulla on Sundqvist-Hellstedtin mukaan iso vaikutus asumiseen Espoossa tulevaisuudessa.

”Jotkut Länsi-Espoon asuinalueet, kuten Saunalahti ja Kauklahti, ovat alkaneet täydennysrakentamisen ja palveluiden monipuolistumisen myötä kiinnostaa asunnonostajia aiempaa enemmän. Näillä alueilla on kiinnitetty erityistä huomiota palveluiden saatavuuteen ja liikenneyhteyksiin. Espoolaisille ovat perinteisesti olleet tärkeitä myös vehreät puistoalueet ja liikuntamahdollisuudet, ja nämä on pyritty huomioimaan myös asuinalueiden suunnittelussa”, Sundqvist-Hellstedt sanoo.

Suomessa asuntolainakannan vuosikasvu syyskuussa 1,8 %

Kotitaloudet nostivat syyskuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,5 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,88 % ja laskennallinen marginaali 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli syyskuun 2018 lopussa 97,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. Kotitalouslainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 15,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,3 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.