Asuntomarkkinakatsaus syyskuu 2018

Vanhojen asuntojen* kaupat vähenivät elokuussa 2018 valtakunnallisesti 8 % verrattuna vuoden 2017 elokuuhun. Tarkasteltaessa koko kuluvaa vuotta (tammi–elokuu) ovat vanhojen asuntojen kaupat vähentyneet yhteensä 3 % (työpäiväkorjattuna -3,5 %) koko maassa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna.

”Elokuussa 2018 vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Suomessa viime vuoden elokuuhun verrattuna vähemmän kaikissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Tamperetta, missä kauppamäärät nousivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2 %”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat elokuussa Helsingissä 13 %, Espoossa 1 %, Vantaalla 21 %, Turussa 3 %, Kuopiossa 1 %, Joensuussa 9 %, Vaasassa 2 %, Lappeenrannassa 10 %, Porissa 22 %, Lahdessa 14 % ja Kouvolassa 12 %.

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa koko maassa yhteensä 7 % verrattuna viime vuoden elokuuhun. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa Helsingissä 3 %, Espoossa 4 %, Vantaalla 3 %, Tampereella 3 %, Turussa 21 %, Kuopiossa 9 %, Joensuussa 15 %, Lappeenrannassa 5 % ja Kouvolassa 8 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat elokuussa vuoden takaiseen verrattuna Vaasassa 14 %, Porissa 20 % ja Lahdessa 11 %.

Tampereella uudisrakentaminen on nostanut vanhojen asuntojen keskineliöhintoja

Tampere on yksi Suomen vireimmistä kasvukeskuksista, myös asuntokaupan näkökulmasta.

”Uudisrakentaminen on ollut Tampereella vilkasta vuodesta 2012 alkaen. Tämä on nostanut käytettyjen asuntojen keskineliöhintoja, sillä nyt myyntiin tullut asuntokanta on aiempaa tuoreempaa, kun uudiskohteet ovat pari vuotta valmistumisesta tulleet myyntiin käytettyinä asuntoina”, Huoneistokeskuksen Tampereen myyntijohtaja Panu Paanila kertoo.

”Uudehkot yksiöt ja kaksiot kiinnostavat myös sijoittajia. Varsinkin piensijoittajat ovat siirtyneet uusista yksiöistä ja kaksioista käytettyihin, 2010-luvulla rakennettuihin asuntoihin, joissa neliöhinnat ovat selvästi uudiskohteita alemmat”, Paanila sanoo.

Tampereella käytetyn kerrostalokaksion neliöhinta on ollut kuluvan vuoden tammi–elokuussa keskimäärin 2 812 €/m2. Kaksioiden keskineliöhinta on noussut viime vuoden tammi–elokuusta 4 %.

Tampereen asuntokauppamääriltään kymmenestä suurimmasta postinumeroalueesta kauppamäärät ovat nousseet voimakkaimmin viiden vuoden takaiseen verrattuna (8/2017–7/2018 vrt. 8/2012–7/2013) Kalevassa (+21 %, 36 kpl), Härmälä-Rantaperkiössä (+16 %, 27 kpl) ja Kaukajärvellä (+10 %, 27 kpl). Vanhojen kaksioiden keskineliöhinnat ovat samalla vertailujaksolla nousseet eniten Tampereen alueella niin ikään Kalevassa (+27 %), Osmonmäki-Petsamossa (+21 %) sekä keskustassa, Kaukajärvellä ja Härmälä-Rantaperkiössä (+20 %).

”Alueet, joissa neliöhinnat ovat nousseet eniten, ovat pääosin kaikki alueita, joille on rakennettu paljon uusia asuntoja, kuten Kaleva, Härmälänranta ja keskusta”, Paanila toteaa.

Muita uudisrakentamisen näkökulmasta vilkkaita alueita ovat olleet Lielahti, Lentävänniemi ja Tampellan ranta. Myös Amurin, keskustan ja Tammelan alueita täydennysrakennetaan. Paanilan mukaan uudisrakentaminen vaikuttaa hintojen lisäksi kauppalukumäärien nousuun, kun tarjontaa tulee lisää.

Kaupungistuminen keskittää asuntokauppaa Pirkanmaalla

Polarisaation vaikutus on Paanilan mukaan nähtävissä myös Pirkanmaan alueella.

”Kaupungistuminen on voimistunut Pirkanmaalla viimeisen parin vuoden aikana. Tampereella asuntokauppa, ja erityisesti kerrostalokauppa, käy edelleen vilkkaana. Samoin lähimmät ympäristökunnat ovat muuttovoittoisia. Sen sijaan Pirkanmaan reuna-alueilla asuntojen kauppamäärät tai varsinkaan asuntojen hintakehitys eivät kuitenkaan ole olleet viimeisen vuoden aikana nousujohteisia”, Paanila sanoo.

Kaupungistumisen trendistä kertoo myös eri asuntotyyppien suosio. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa on kuluvan vuoden tammi–elokuussa ollut Tampereella viime vuoden lukemissa (-0,8 %), mutta isojen kerrostaloasuntojen (neliöt ja isommat) kauppa on noussut samalla ajanjaksolla peräti 16 %. Sen sijaan vanhojen rivitaloasuntojen kauppa on tammi–elokuussa laskenut Tampereella 4 % verrattuna vuoden 2017 tammi–elokuuhun.

”Ihmiset etsivät helppoa kaupunkiasumista, eivätkä esimerkiksi nuoret perheet enää siirry aina pienestä kerrostaloasunnosta omakotitaloon tai rivitaloon kuten aiemmin, vaan vaihtavat yhä useammin suurempaan kerrostaloasuntoon, joissa tarjonta uudisrakentamisen myötä on parantunut”, Paanila kertoo.

Vanhojen asuntojen myyntiajatovat Tampereella pidentyneet 4,5 % viime vuoden tammi–elokuusta ollen tammi–elokuussa 2018 keskimäärin 70 vuorokautta. Kerrostaloasunnot ovat kuluvan vuoden tammi–elokuussa menneet kaupaksi keskimäärin 63 vuorokaudessa (+2 vrk tammi-elokuusta 2017), omakotitalot keskimäärin 110 vuorokaudessa (+10 vrk vuodesta 2017) ja rivitalot keskimäärin 78 vuorokaudessa (+5 vrk vuodesta 2017).

Asuntolainanostoja heinäkuussa tavanomaista runsaammin

Heinäkuussa 2018 uusia asuntolainoja nostettiin 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Edellisen kerran asuntolainoja nostettiin heinäkuussa enemmän vuonna 2012. Tammi–heinäkuussa 2018 asuntolainoja on nostettu 4 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2017. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko nousi hieman kesäkuusta ja oli heinäkuussa 0,88 %. Laskennallinen korkomarginaali ei muuttunut edelliseen kuukauteen verrattuna ja oli heinäkuussa 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2018 lopussa 97,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,1 %.

Heinäkuussa 2018 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 20 vuotta, oli puoli vuotta pidempi kuin vuosi sitten heinäkuussa. Heinäkuussa nostetuista uusista asuntolainoista yli 60 % oli takaisinmaksuajaltaan 20–26 vuotta. Sitä pidemmät asuntolainat ovat hieman yleistyneet vuoden 2018 aikana, vaikka osuus onkin vielä pieni. Heinäkuussa takaisinmaksuajaltaan yli 26 vuoden asuntolainoja oli 3 % uusista asuntolainoista. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.