Aalto-yliopisto

Atomitason ymmärrys materiaalista auttaa uusien tuotteiden kehittämisessä

Jaa

Tutkimuksellisten läpimurtojen lisäksi hankkeen tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa.

Kuvassa kiteistä sellulosaa atomitasolla. Kuva: Antti Karttunen, CC BY-SA 4.0.
Kuvassa kiteistä sellulosaa atomitasolla. Kuva: Antti Karttunen, CC BY-SA 4.0.

Aalto-yliopisto sekä Kemira, Vaisala, Canatu, Elastopoli ja Damicon Kraa hyödyntävät molekyylimallitusta tutkimuksessa sekä innovaatioiden ja tuotteiden kehittämisessä Molecular Modelling in Industrial Research and Development (MM-IRD) -projektissa.

Molekyylimallitus on kemian osa-alue, jossa tutkijat selvittävät laskennallisilla menetelmillä, mitä kemiallisissa ilmiössä tapahtuu atomitasolla.

”Luomme Aallossa mallin, joka kuvaa tutkittavaa ilmiötä. Malli voi kertoa esimerkiksi, mitä tapahtuu, kun sensorimateriaali reagoi kaasumolekyylin kanssa. Visuaalisesta mallista yritykset näkevät, mitä atomitasolla käytännössä tapahtuu”, sanoo apulaisprofessori Antti Karttunen.

Mallintamista voidaan hyödyntää kahdella tavalla.

”Voimme selittää, mitä kokeellisessa havainnossa tapahtuu. Toiseksi voimme ennustaa mallin avulla, mitä laboratoriokokeissa tulee tapahtumaan.”

Molekyylimallitus säästää sekä aikaa että rahaa. Se on myös turvallista. Mallin avulla tuotekehittäjät voivat testata useita kymmeniä tai satoja eri materiaalivaihtoehtoja, ja sitten valita kaikkein parhaimmat ja lupaavimmat kokeelliseen työhön.

Lääketeollisuuden lisäksi Suomessa molekyylimallitusta ei ole juurikaan hyödynnetty tuotteiden kehittämisessä. Muualla maailmassa molekyylimallituksella on merkittävä rooli kemian- ja teknologiateollisuuden tuotekehityksessä. Jos suomalaiset yritykset hyödyntäisivät molekyylimallitusta systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, niiden teollinen tuotekehitys tehostuisi. Samalla Suomeen voisi syntyä uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Uusia ja parempia tuotteita

Canatu on mukana hankkeessa kehittämässä seosaineita, jotka maksimoivat hiilinanonuppuverkon sähkönjohtavuuden kaikissa olosuhteissa.

“Hiilinanonuppumateriaalilla on lukuisia sovellusmahdollisuuksia laajasti eri toimialoilla. Äärimmäisestä sähkönjohtokyvystä on hyötyä muun muassa lämmityselementtisovelluksissa, joita Canatu kehittää autoteollisuuden tarpeisiin. Niillä varmistetaan mm. kuljettajaa avustavien ADAS -järjestelmien toimivuus kaikissa sääolosuhteissa”, kertoo teknologiajohtaja Ilkka Varjos.

Elastopoli Oy on kehittänyt omaa patentoitua biokomposiittiteknologiaansa vuodesta 2007.

”Molekyylimallituksen avulla tähdätään seuraavan sukupolven biokomposiittiin, jossa yhdistyvät materiaalin ominaisuuksien räätälöinti, ekologisuus ja prosessoitavuus, toimitusjohtaja Markku Nikkilä sanoo.

Kemira hakee hankkeesta tukea tuotekehitykseensä. ”Tavoitteenamme on mallintaa erilaisten tuoteominaisuuksien vaikutusta tuotteen toimivuuteen loppukäytössä. Uskomme, että tulevaisuudessa mallinnusta voidaan käyttää erilaisten seosten, liuosten ja dispersioiden tuotekehitysajan lyhentämiseen”, sanoo Annaleena Kokko, Manager R&D, Kemira.

Vaisala Oyj kehittää mittaustuotteita vaativiin sää-, ympäristö- ja teollisuussovelluksiin.

”Kehitämme jatkuvasti uusia mittausteknologioita, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme luotettavaa ja tarkkaa mittausdataa vaativissakin ympäristöissä. Molekyylimallinnus tarjoaa meille mahdollisuuden ymmärtää syvällisesti ilmiötä anturivasteen taustalla. Sitä kautta molekyylimallinnus avaa meille väyliä uusiin keksintöihin”, sanoo Vaisalan teollisten mittausten tuotteista ja järjestelmistä vastaava johtaja Liisa Åström.

Tammikuussa alkanutta MM-IRD-projektia rahoittaa Business Finland. Aalto-yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta vastaavat Antti Karttusen, Maria Sammalkorven ja Kari Laasosen tutkimusryhmät.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apulaisprofessori Antti Karttunen
antti.karttunen@aalto.fi
puh. 050 347 3475

Kuvat

Kuvassa kiteistä sellulosaa atomitasolla. Kuva: Antti Karttunen, CC BY-SA 4.0.
Kuvassa kiteistä sellulosaa atomitasolla. Kuva: Antti Karttunen, CC BY-SA 4.0.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä nimitettiin toiselle viisivuotiskaudelle10.9.2021 12:18:19 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus nimitti professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelän Aalto-yliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiselle kaudelle, joka alkaa 1.7.2022. Niemelä on Aalto-yliopiston toinen rehtori, ja hän aloitti tehtävässään vuonna 2017. Ilkka Niemelä toimi ennen rehtorikauttaan Aalto-yliopiston provostina vuodesta 2014 alkaen. Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2000, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi vuonna 2011 ja akateemisista asioista vastaavaksi vararehtoriksi ja rehtorin ensimmäiseksi varamieheksi vuonna 2012. Niemelä on toiminut myös kansainvälisissä tutkimustehtävissä Australiassa, Saksassa ja USA:ssa. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa: ”Rehtori Ilkka Niemelä on ensimmäisellä toimikaudellaan tehnyt loistavaa työtä Aalto-yliopiston kehittämiseksi ja hänessä yhdistyy harvinaisella tavalla kunnianhimoinen strateginen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme