Atomitason ymmärrys materiaalista auttaa uusien tuotteiden kehittämisessä
Aalto-yliopisto sekä Kemira, Vaisala, Canatu, Elastopoli ja Damicon Kraa hyödyntävät molekyylimallitusta tutkimuksessa sekä innovaatioiden ja tuotteiden kehittämisessä Molecular Modelling in Industrial Research and Development (MM-IRD) -projektissa.
Molekyylimallitus on kemian osa-alue, jossa tutkijat selvittävät laskennallisilla menetelmillä, mitä kemiallisissa ilmiössä tapahtuu atomitasolla.
”Luomme Aallossa mallin, joka kuvaa tutkittavaa ilmiötä. Malli voi kertoa esimerkiksi, mitä tapahtuu, kun sensorimateriaali reagoi kaasumolekyylin kanssa. Visuaalisesta mallista yritykset näkevät, mitä atomitasolla käytännössä tapahtuu”, sanoo apulaisprofessori Antti Karttunen.
Mallintamista voidaan hyödyntää kahdella tavalla.
”Voimme selittää, mitä kokeellisessa havainnossa tapahtuu. Toiseksi voimme ennustaa mallin avulla, mitä laboratoriokokeissa tulee tapahtumaan.”
Molekyylimallitus säästää sekä aikaa että rahaa. Se on myös turvallista. Mallin avulla tuotekehittäjät voivat testata useita kymmeniä tai satoja eri materiaalivaihtoehtoja, ja sitten valita kaikkein parhaimmat ja lupaavimmat kokeelliseen työhön.
Lääketeollisuuden lisäksi Suomessa molekyylimallitusta ei ole juurikaan hyödynnetty tuotteiden kehittämisessä. Muualla maailmassa molekyylimallituksella on merkittävä rooli kemian- ja teknologiateollisuuden tuotekehityksessä. Jos suomalaiset yritykset hyödyntäisivät molekyylimallitusta systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, niiden teollinen tuotekehitys tehostuisi. Samalla Suomeen voisi syntyä uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Uusia ja parempia tuotteita
Canatu on mukana hankkeessa kehittämässä seosaineita, jotka maksimoivat hiilinanonuppuverkon sähkönjohtavuuden kaikissa olosuhteissa.
“Hiilinanonuppumateriaalilla on lukuisia sovellusmahdollisuuksia laajasti eri toimialoilla. Äärimmäisestä sähkönjohtokyvystä on hyötyä muun muassa lämmityselementtisovelluksissa, joita Canatu kehittää autoteollisuuden tarpeisiin. Niillä varmistetaan mm. kuljettajaa avustavien ADAS -järjestelmien toimivuus kaikissa sääolosuhteissa”, kertoo teknologiajohtaja Ilkka Varjos.
Elastopoli Oy on kehittänyt omaa patentoitua biokomposiittiteknologiaansa vuodesta 2007.
”Molekyylimallituksen avulla tähdätään seuraavan sukupolven biokomposiittiin, jossa yhdistyvät materiaalin ominaisuuksien räätälöinti, ekologisuus ja prosessoitavuus, toimitusjohtaja Markku Nikkilä sanoo.
Kemira hakee hankkeesta tukea tuotekehitykseensä. ”Tavoitteenamme on mallintaa erilaisten tuoteominaisuuksien vaikutusta tuotteen toimivuuteen loppukäytössä. Uskomme, että tulevaisuudessa mallinnusta voidaan käyttää erilaisten seosten, liuosten ja dispersioiden tuotekehitysajan lyhentämiseen”, sanoo Annaleena Kokko, Manager R&D, Kemira.
Vaisala Oyj kehittää mittaustuotteita vaativiin sää-, ympäristö- ja teollisuussovelluksiin.
”Kehitämme jatkuvasti uusia mittausteknologioita, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme luotettavaa ja tarkkaa mittausdataa vaativissakin ympäristöissä. Molekyylimallinnus tarjoaa meille mahdollisuuden ymmärtää syvällisesti ilmiötä anturivasteen taustalla. Sitä kautta molekyylimallinnus avaa meille väyliä uusiin keksintöihin”, sanoo Vaisalan teollisten mittausten tuotteista ja järjestelmistä vastaava johtaja Liisa Åström.
Tammikuussa alkanutta MM-IRD-projektia rahoittaa Business Finland. Aalto-yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta vastaavat Antti Karttusen, Maria Sammalkorven ja Kari Laasosen tutkimusryhmät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Antti Karttunen
antti.karttunen@aalto.fi
puh. 050 347 3475
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme