– Nato on Euroopan turvallisuutta ja vakautta tukeva rakenne, ja Suomen liittyminen siihen - erityisesti yhtä jalkaa Ruotsin kanssa - turvaisi Suomea ja tätä vakautta entisestään, sanoi Harjanne.

Nato-jäsenyyden hakemisen lisäksi tulisi Harjanteen mukaan pohtia sitä, millainen toimija Suomen tulisi toimia osana Natoa.

– Jos - ja itse toivon että kun - Suomesta tulee Nato-maa, se ei todellakaan ole ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun päätepiste. Myös Natossa Suomen on syytä ajaa kestävää, solidaarista ja laaja-alaista turvallisuuspolitiikkaa, Harjanne linjasi.

– Pohjoismaat ovat lähimmät yhteistyökumppanimme lähes kaikilla politiikan sektoreilla, ja kaikkien pohjoismaiden kuuluminen samaan puolustusliittoon tarjoaisi mahdollisuuksia entistä syvempään yhteistyöhön.

Harjanne korosti, ettei pelkkään Nato-jäsenyyteen voi kuitenkaan tuudittautua, kun puhutaan Suomen turvallisuudesta, vaan on muistettava katsoa myös isompaa kuvaa.

– Suomen turvallisuus ja hyvinvointi ovat sidoksissa muuhun maailmaan. Olemme EU-maa ja osa länttä, ja kansainvälisenä maana osa verkottunutta maailmaa. Planeetan ilmasto ja biosfääri ovat kaikille yhteisiä, kansainvälinen kauppa on vaurauden lähde, demokratia, perusoikeudet ja muut jaetut arvot yhdessä puolustamisen arvoisia, sanoi Harjanne. 

Samalla on Harjanteen mukaan muistettava, että Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä:

– Kansallisesta turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava ilman impivaaralaista sävyä. Suomi ei ole maailmasta tai Euroopasta irrallinen saari, emmekä me siitä sellaista haluakaan. Tässäkin kontekstissa entistä selkeämpi sitoutuminen yhteiseen turvallisuuteen Naton kautta on nyt luonteva valinta.

Lue koko Atte Harjanteen puhe täältä: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/atte-harjanteen-puhe-puoluevaltuuskunnassa-23-4-2022/