Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avataan 10.1.2023
Haku on valtakunnallinen. Avustusta voivat hakea yritykset, kunnat, kuntayhtymät, näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, sekä yhdistykset ja muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Yhteensä avustusta on tarjolla 1,7 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee toimittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Globaalin vesialan liiketoiminnan arvoksi on arvioitu vuositasolla 400–500 miljardia euroa. Suunta on ilmastonmuutoksen myötä kasvava. Turvallisen veden tuotanto sekä jätevesien puhdistus ja hyödyntäminen on arvioitu kärkisijoille Suomen liiketoimintakasvumahdollisuuksista. Tämän liiketoimintamahdollisuuden saavuttamiseksi kohdennetaan kertaluonteista EU:n elpymisrahoitusta Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmaan (Recovery and Resilience Facility, RRF).
Avustettavat hankkeet
Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:
1. Luodaan ja kehitetään toimijoiden yhteistyötä vesialalla
Hankkeissa rahoitetaan uusia ratkaisuja tarjoavia konsortioita. Yhteistyöllä tarkoitetaan mm. konsortioiden, alueellisten keskittymien, vesihuoltolaitosten sekä kansallisen klusterin ja muiden kumppanuusmallien toimintaa. Yksi vesialan osaamiseen kansainvälistymisen sekä liiketoiminnan kasvun haaste on alan yritysten suhteellisen pieni koko ja rajattu tuote-, teknologia- ja palveluvalikoima. Tarvitaan osaamispohjalle rakentuvia kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavia konsortioita ja veturiyrityksiä. Vesialan kumppanuuksia on kehitettävä, jotta esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä vesihuoltolaitosten osaamista saadaan osaksi konsortioita. Yhteistyössä toteutetut hankkeet toimivat myös referensseinä yrityksille rakennettaessa kansainvälisiä kumppanuuksia. Kohdan mukaiset hankkeet voivat tarjota ratkaisuja esimerkiksi vesihuollossa tai vesivarojen hallinnassa.
Hankkeissa voidaan hyödyntää vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia: kaikkien kumppanuustoimijoiden ei tarvitse olla vesialan toimijoita, vaan yhteistyön mahdollisuuksia voi löytyä myös muiden toimialojen suunnasta
2. Edistetään vesialan kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamista
Hankkeissa tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla suomalaiset ovat tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpiä toimijoita kansainvälisessä vesiliiketoiminnassa. Suomalainen vesialan osaaminen pystyy tuottamaan ratkaisuja globaaleihin vesialan haasteisiin. Ratkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi teknologioita, menetelmiä ja palvelukonsepteja, mahdollisesti jollekin tietylle jo alustavasti identifioidulle markkina-alueelle. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen edellyttää vahvaa markkinatuntemusta sekä suunnitelmallista yhteistyön rakentamista kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hankkeissa voidaan hyödyntää Team Finland -verkostoa, jolla on yhdyshenkilöitä ja toimipisteitä eri puolilla maailmaa. Lisäksi hankkeissa voi olla mukana ulkomaisia toimijoita. Avustuksen kohteena voi kuitenkin olla vain Suomeen rekisteröityneet organisaatiot.
Vesihuoltopalvelut sekä vesivarojen hallinta ovat usein valtion ja kuntien vastuulla olevaa toimintaa, jonka vuoksi kansainvälistymisen edellytyksenä monesti on, että julkinen sektori osallistuu vahvemmin yritysten kansainvälistymistoimintaan. Koska yritykset tuottavat palveluita vesihuoltolaitoksille kotimaassa, on vesihuoltolaitosten mukaan saaminen kansainvälisiin vientikonsortioihin positiivista kokonaisratkaisun uskottavuuden varmistamiseksi. Vesihuoltolaitokset ovat toistaiseksi olleet vain harvoin yritysten kumppaneina kansainvälisissä hankkeissa.
3. Vahvistetaan vesialan osaamista, kasvua ja kansainvälistymisedellytyksiä muilla kuin 1–2 kohdissa tarkoitetuilla tavoilla
Hankkeissa tuetaan ratkaisuja, joilla on vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnonkadon estämisen näkökulmasta. Tavoiteltuja edellytyksiä voidaan ehdottaa vahvistettavan myös muilla tavoilla, esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä ja vuorovaikutusta vesialan toimijoiden ja muiden sektoreiden kesken. Hankkeet voivat olla esimerkiksi vesiosaamis- ja kiertotalouskeskittymien välisiä tai vesivastuullisuutta edistäviä hankkeita.
Tarkemmat tiedot avustuksesta ja sen hakemisesta löytyvät hakuohjeesta.
17.11.2022 rahoitusinfon ja verkostoitumistilaisuuden videotallennelinkit
Tilaisuuden avauspuheenvuoro, vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö:
Tilaisuuden avauspuheenvuoro
Rahoitusinfo, hankepäällikkö Anitta Sihvonen, Etelä-Savon ELY-keskus:
Rahoitusinfo
Älykkäät vesiratkaisut -paneelikeskustelu, puheenjohtajana projektipäällikkö Jertta de Mazières, maa- ja metsätalousministeriö:
Paneelikeskustelu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankepäällikkö Anitta Sihvonen, Etelä-Savon ELY-keskus, anitta.sihvonen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 024 064
Vesiliiketoiminnan asiantuntija Tanja Heikkilä, Etelä-Savon ELY-keskus, tanja.heikkila(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 024 187
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Takajärven Tuulivoima Oy:n Kokemäelle suunnitteleman Takajärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Satakunta, Varsinais-Suomi)26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Takajärven tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Kokemäelle. Hankkeesta vastaa Takajärven Tuulivoima Oy.
Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)25.8.2025 08:37:45 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme