B3-vitamiini niasiini hidastaa syöpään liittyvää lihaskatoa hiirillä
Syöpäpotilailla esiintyvä laihtuminen ja lihaskato, eli kakeksia, on vakava tila, joka heikentää elämänlaatua ja syöpähoitojen tehoa sekä lisää kuolleisuutta. Tilaan ei ole vielä keksitty parantavaa hoitoa. Ongelmana on myös haastava diagnostiikka: lihaskadon varhainen havaitseminen ei onnistu nykymenetelmin, vaan kakeksia todetaan käytännössä vasta selkeästä painonlaskusta. Syöpäpotilaiden ennusteen parantamiseksi uusien hoitojen ja diagnostiikkamenetelmien kehittäminen on siksi erittäin tärkeää.
Syöpäkakeksiassa on aikaisemmin kuvattu solujen energialaitosten, mitokondrioiden, toimintahäiriöitä. Tuoreessa Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksessa italialaisten Torinon ja Padovan yliopistojen kanssa todettiin kuitenkin uusi tautimekanismi lihaskadosta kärsivillä syöpää sairastavilla hiirillä, nimittäin mitokondrioiden aineenvaihdunnalle tärkeän NAD+-molekyylin määrän väheneminen lihaksessa ja maksassa.
Selkein NAD+-puutos todettiin hiirillä, joilla oli pitkälle edennyt vakava kakeksia, kun taas lievemmässä kakeksiassa puutos oli vähäisempi. On siis mahdollista, että NAD+-pitoisuuden määritystä voitaisiin käyttää kakeksian merkkiaineena, joka auttaisi tunnistamaan lihaskadosta kärsiviä syöpäpotilaita.
NAD+-puutteen korjaaminen sen esiasteella, B3-vitamiini niasiinilla, vähensi painonlaskua ja lihaskatoa sekä paransi mitokondrioiden aineenvaihduntaa syöpää sairastavilla hiirillä.
– NAD+-aineenvaihduntaa on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi mitokondriaalisessa lihastaudissa, jossa B3-vitamiini niasiini on myös parantanut lihasten terveyttä potilailla. Mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun osoitetaan NAD+-pitoisuuden korjaamisen lieventävän syöpään liittyvää lihaskatoa, kertoo apulaisprofessori Eija Pirinen.
B3-vitamiinista tulevaisuuden lääke syöpäkakeksiaan?
Tutkimuksessa saatiin myös ensimmäiset viitteet NAD+-aineenvaihdunnan häiriöistä ihmisten syöpäkakeksiassa. NAD+-tuotantoon osallistuvan NRK2-geenin ilmentyminen oli alentunut kakektisten hiirten lisäksi myös kakektisten syöpäpotilaiden lihaksessa. Potilailla, joilla oli matala lihaksen NRK2-ilmentyminen, esiintyi aineenvaihdunnan muutoksia, jotka erosivat selkeästi potilaista, joilla oli normaali NRK2-geenin ilmentyminen. NAD+-aineenvaihdunnalla saattaa siis olla merkittävä rooli syöpäkakeksian kehittymisessä ihmisillä.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään parhaillaan käytännössä. Eija Pirisen tutkimusryhmä on aloittanut yhteistyön HUS:in ruokatorvi- ja suu-nielusyöpäkirurgien kanssa.
–Tarkoituksena on selvittää tarkemmin, esiintyykö NAD+-puutetta myös ihmisten syöpäkakeksiassa. Mikäli puutos todetaan, voisimme jatkossa kokeilla NAD+-esiasteita, B3-vitamiineja, kakeksiasta kärsivien syöpäpotilaiden hoidossa, väitöskirjatutkija Noora Pöllänen toteaa.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Alkuperäinen artikkeli: Beltrà M, Pöllänen N, Fornelli C, Tonttila K, Hsu MY, Zampieri S, Moletta L, Corrà S, Porporato PE, Kivelä R, Viscomi C, Sandri M, Hulmi JJ, Sartori R, Pirinen E, Penna F. NAD+ repletion with niacin counteracts cancer cachexia. Nat Commun. 2023 Apr 3;14(1):1849. doi: 10.1038/s41467-023-37595-6.
Lisätietoja
Eija Pirinen, FT, apulaisprofessori
Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto
Puh: 0405877066
Sähköposti: eija.pirinen@helsinki.fi
Twitter: @pirinenlab
Noora Pöllänen, LL, väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Sähköposti: noora.pollanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme