Maanmittauslaitos

Baltic Explorer -sovellus auttaa sovittamaan aluesuunnittelun ristiriitaiset intressit

Jaa

Maanmittauslaitoksen Geoinformatiikan ja kartografian osaston tutkijat kehittivät yhteiskäyttöisen web-sovelluksen nimeltä Baltic Explorer, jolla on helppo tehdä paikkatietoon perustuvaa suunnittelutyötä ryhmissä. Sovellus on julkaistu avoimena lähdekoodina.

– Sovellusta voi käyttää niin merialueiden, maankäytön kuin kriisinhallinnan suunnitteluun. Sen avulla voi ratkoa eri toimijoiden intresseihin liittyviä ristiriitoja. Tarkoitus on saada eri osapuolet keskustelemaan keskenään ja löytämään ratkaisuja yhdessä sovelluksen äärellä, kertoo osastonjohtaja Juha Oksanen.

Sovellus toteutettiin BONUS BASMATI -hankkeessa, jossa kehitettiin tehokkaampia osallistavan merialuesuunnittelun keinoja. Hankkeessa oli mukana organisaatioita viidestä Itämeren alueen valtiosta. Yhä edelleen merialuesuunnittelussa käytetään suuria paperikarttoja, joten yhteiskäyttöinen sovellus helpottaa suunnittelutyötä huomattavasti.

Baltic Explorerin muotoilussa keskiössä oli käyttäjätarveselvityksissä korostunut helppokäyttöisyys, jotta paikkatietojärjestelmiin perehtymätönkin voi käyttää sovellusta. Sovelluksen avulla on helppo tuottaa ja kommentoida yhdessä järjestelmään tuotua ja luotua paikkatietosisältöä suunnittelutyöpajoissa.

– Suunnitteluryhmät pohtivat tyypillisesti vaikeita ja hankalasti yhteensovitettavia aluetarpeita. Vaikka paikkatieto on suunnittelussa monen tahon kesken tehtävän päätöksenteon ydintä, sitä käsittelevät usein paikkatietojärjestelmissä yksittäiset asiantuntijat. Suunnitteluryhmän toiveet välitetään paikkatietoasiantuntijalle, joka koittaa esittää kaikki tarpeet paikkatietomuodossa. Jokin esillä ollut näkökulma voi jäädä helposti puuttumaan tai vajavaiseksi. Tämä on omiaan rampauttamaan päätöksentekoa, toteaa tutkimuspäällikkö Pyry Kettunen.

Käyttökokeet Itämeren merialuesuunnittelun työpajoissa

Baltic Exploreria koekäytettiin ja sen toimintaa arvioitiin tieteellisesti kansainvälisissä ja kansallisissa merialuesuunnittelun työpajoissa Ruotsissa ja Latviassa. Työpajojen perusteella tunnistettiin reaaliaikaisen yhteistyön tarvitsemat keskeisimmät toiminnot ja tehtiin ohjelmistoon käytettävyysparannuksia.

– Baltic Explorer mahdollistaa käyttäjien reaaliaikaisen työskentelemisen karttapohjaisissa virtuaaliympäristöissä, joissa kukin käyttäjä voi luoda ja muokata karttakohteita. Sovellus on myös laajennettavissa mahdollistamaan paikkatietoanalyysien yhteiskäytön. Baltic Explorer kehitettiin hyödyntämään moderneja web-teknologioita. Näin työpajoihin osallistuvat pääsevät käyttämään sovellusta nopeasti ja helposti omilta verkkoselaimilta ilman asennusta, kertoo tutkija Christian Koski.

Baltic Explorer pelasti yliopiston etäkurssin koronakeväänä

Baltic Exploreria hyödynnettiin keväällä myös yliopisto-opetuksessa. Sovellus oli alun perin suunniteltu työpajoihin, joissa suurin osa osallistujista olisi läsnä samassa tilassa, mutta se toimi hyvin etäopetuksessakin.

Göteborgin yliopistolla Baltic Exploreria käytettiin opiskelijoiden monivaiheisessa suunnittelupelitehtävässä merialuesuunnittelun kurssilla. Turun yliopiston ja Åbo Akademin kurssilla opiskelijat puolestaan tekivät merialueen varaustehtävän Ruotsin ja Suomen rannikoiden väliin.

Göteborgissa Baltic Explorerin joustavia karttatyötiloja käytettiin monivaiheisissa neuvotteluissa etänä. Ensin karttatyötiloja käytettiin sidosryhmien aluetoiveiden selvittämiseen, sitten suunnittelija yhdisti toiveet ja esitti alustavan suunnitelman sidosryhmille.

– Suunnitelmat menivät uusiksi menettelytapamuutoksen vuoksi, joten lopuksi suunnitelmat käytiin uudelleen läpi sidosryhmien ja suunnittelijoiden kesken. Paikkatietojärjestelmät eivät olleet opiskelijoille entuudestaan erityisen tuttuja, joten näinkin monimutkaisen prosessin läpivienti asetti paljon vaatimuksia käytetyille työkaluille. Kun sitten tutkimme, mitä työkaluja opiskelijat haluaisivat tulevaisuudessa käyttää, Baltic Explorer oli selvästi suositumpi kuin esimerkiksi perinteisesti käytetyt paperikartat, sanoo tutkija Mikko Rönneberg.

Baltic Explorer saatavissa avoimena lähdekoodina

Baltic Explorer ja samankaltaiset yhteiskäyttöiset paikkatietojärjestelmät tulevat auttamaan haastavien ja neuvottelua vaativien yhteistöiden tekemistä karttapohjalla. Järjestelmän vaatimusmäärittelyt, rakentaminen ja käytön arvioinnit ovat luoneet tietämystä yhteiskäyttöä tukevien paikkatietojärjestelmien keskeisistä ominaisuuksista ja toiminnoista.

Tätä tietämystä hyödyntäen voidaan rakentaa vastaavia järjestelmiä niin merialuesuunnitteluun kuin muihinkin paikkatietoyhteistyötä edellyttäviin tarkoituksiin. Baltic Explorer on helppo ottaa käyttöön ja sen kehittämistä jatkaa, koska se on julkaistu avoimena lähdekoodina GitHubissa.

Tutkimus on tehty BONUS-tutkimusohjelmassa (Art 185), jonka ovat rahoittaneet Euroopan Unioni sekä Innovation Fund Denmark, Swedish Research Council Formas, Academy of Finland, Latvian Ministry of Education and Science, and Forschungszentrum Jülich GmbH (Germany).

Yhteyshenkilöt

Osastonjohtaja Juha Oksanen, 040 831 4092, juha.oksanen@maanmittauslaitos.fi
Tutkimuspäällikkö Pyry Kettunen, 050 443 2958, pyry.kettunen@maanmittauslaitos.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

New topographic data production tool to be based on open source code22.9.2020 14:08:05 EESTPress release

The new topographic data production system of the National Land Survey of Finland (NLS) will be based on open source technologies. The NLS decided to modernise the production system, because the needs to change topographic data have changed, and the current system no longer meets the demands. The current topographic data production system has served the NLS for 20 years now, and it has worked well so far.

Det nya produktionssystemet för terrängdata är baserat på öppen källkod22.9.2020 13:53:59 EESTTiedote

Tekniker som är baserade på öppen källkod används som plattform för det nya produktionssystemet för terrängdata vid Lantmäteriverket. Beslutet om att förnya produktionssystemet fattades eftersom användningsbehoven för terrängdata har förändrats och det nuvarande systemet inte längre tillgodoser dessa behov. Det nuvarande produktionssystemet för terrängdata har varit i bruk i 20 år och varit till stor nytta hittills.

Uusi maastotietojen tuotantojärjestelmä perustuu avoimeen lähdekoodiin21.9.2020 08:59:21 EESTTiedote

Maanmittauslaitoksen uuden maastotietojen tuotantojärjestelmän alustana käytetään avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia teknologioita. Päätös tuotantojärjestelmän uudistamisesta tehtiin, koska maastotietojen käyttötarpeet ovat muuttuneet eikä nykyinen järjestelmä enää vastaa tarpeisiin. Nykyinen maastotietojen tuotantojärjestelmä on ollut käytössä 20 vuotta ja palvellut hyvin tähän saakka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme