Bentsodiatsepiinit koukuttavat käyttäjänsä aivojen dopamiiniradan kautta
18.6.2012 10:17:13 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Väitöstyössään FM Anne Panhelainen
tutki sekä bentsodiatsepiinien riippuvuutta aiheuttavaa että rauhoittavaa vaikutusta välittävää mekanismia.
”Riippuvuus on erittäin vaikea bentsodiatsepiinien sivuvaikutus, mutta toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään parempia rauhoittavia lääkkeitä, joissa riippuvuusongelmaa ei olisi. Tutkimukseni tuotti uusia ideoita siitä, mihin hermosolujoukkoihin ja millaisiin reseptoreihin uusien lääkeainemolekyylien tulisi vaikuttaa, jotta mahdollisesti saavutettaisiin rauhoittava vaikutus ilman riippuvuuden riskiä”, Panhelainen sanoo.
Huumeriippuvuus syntyy huumeen aikaansaamista muutoksista aivojen niin kutsutulla palkkioradalla, jonka keskeinen osa on mesolimbinen dopamiinirata. Palkkioradan ansiosta ympäristön mielihyvää antavat, selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta tärkeät asiat – ruoka, juoma, seksi, suoja –
havaitaan ja niitä käytetään. Huumeet aktivoivat palkkiorataa hyvin voimakkaasti ja saavat ihmisen tuntemaan intensiivistä mielihyvää. Niinpä palkkiorata ”arvioi” huumeen erittäin hyödylliseksi ja ehdollistaa yksilöä etsimään ja käyttämään huumeita yhä uudelleen.
Huumeet vaikuttavat dopamiinihermosolujen synaptiseen muovautuvuuteen eli siihen, miten hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat tai heikkenevät. Synaptinen muovautuvuus on muun muassa muistamisen ja oppimisen perusta. ”Huumeriippuvuuden kehittymistä voisi kuvata epätarkoituksenmukaiseksi voimakkaaksi oppimisprosessiksi”, Panhelainen kuvaa.
Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita lääkkeitä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien hoidossa, mutta osalle potilaista kehittyy niihin vaikea riippuvuus. Aivojen dopamiiniradan merkityksestä bentsodiatsepiineihin syntyvässä riippuvuudessa ei ole ollut selvää käsitystä, sillä lääkkeen on havaittu aktivoivan dopamiinisoluja, mutta myös vähentävän dopamiinin määrää synapseissa, mikä vaikuttaa ristiriitaiselta.
Panhelainen osoitti sähköfysiologisten menetelmien avulla, että bentsodiatsepiinit aiheuttavat dopamiinisoluissa synaptista plastisuutta muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden tavoin, ja tämä ilmiö vaikutti dopamiinisolujen välittämään käyttäytymiseen useiden päivien ajan senkin jälkeen kun lääkeaine oli jo poistunut elimistöstä.
”Dopamiinirata näyttää siis olevan keskeinen tekijä myös bentsodiatsepiiniriippuvuuden kehittymisessä,” Panhelainen toteaa.
Bentsodiatsepiinien rauhoittavia ja nukuttavia mekanismeja tarkastellessaan Panhelainen havaitsi, että lääke hiljentää aivoissa valvetta ja vireyttä ylläpitävän oreksiini-hermosolujoukon. Tämän uuden tiedon perusteella voidaan etsiä uusia lääkeainemolekyylejä sellaisiin kohteisiin, joiden kautta saataisiin aikaan rauhoittava vaikutus ilman riippuvuuden syntymiseen johtavaa dopamiiniradan aktivoitumista.
FM Anne Panhelainen väittelee 20.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Drug-induced synaptic plasticity in addiction - the mesolimbic dopamine pathway and benzodiazepines". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33975
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 044 751 0376 (puhelinnumeroa ei verkkosivuille näkyviin, kiitos!)
Sähköposti:
anne.panhelainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin voidaan vähentää varoitusväreillä29.4.2026 08:08:53 EEST | Tiedote
Luonnon varoitusvärit – keltainen, punainen ja musta – voivat saada linnut varomaan tuulivoimaloiden lapoja.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 9.5.!28.4.2026 15:31:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
KUTSU 6.5.: Yhteiskunnallisen turvallisuuden hub tuo tutkimuksen turvallisuuskeskusteluun28.4.2026 12:23:00 EEST | Kutsu
Yhteiskunnallisen turvallisuuden hubin avajaisseminaari järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (yliopistonkatu 3) 6. toukokuuta kello 17.00–18.30.
Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen27.4.2026 15:55:40 EEST | Tiedote
Jätevesien ja maatalouden valumavesien tiedetään saastuttavan pintavesiä, mutta saastumisen lähde on usein jäänyt epäselväksi. Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla lähde voidaan jäljittää geenimarkkereiden avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme