Biopankki antaa arvokasta tietoa keuhkopussin syövän eli mesoteliooman ennustetekijöistä

Mesoteliooman eloonjäämisen ennuste on vain 10–12 kuukautta, mutta pienellä osalla potilaista taudinkuva on hitaammin etenevä, jolloin potilas saattaa elää useita vuosia. Lievemmän taudinkuvan yleisyyttä ja luonnetta on kuitenkin kuvattu harvoin.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Juuso Paajanen tutki väitöskirjassaan mesoteliooman ennustetekijöitä. Hän hyödynsi tutkimuksessaan suomalaisia tutkimusrekistereitä sekä biopankkia ja tutkimuksissa tehtiin yhteistyötä myös Työterveyslaitoksen kanssa. Aineisto keskittyi pitkään eli yli viisi vuotta diagnoosista eläneisiin potilaisiin.

Paajanen osoitti tutkimuksessaan useita mesoteliooman ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä.

”Mesoteliooma on aggressiivinen syöpäsairaus, johon nykyaikaiset hoidot purevat heikosti. Tutkimme tarkemmin pientä, rauhallisesti käyttäytyvää osaa kasvaimista, jolloin pystyimme sekä vahvistamaan aikaisempia ennustetekijöitä että määrittelemään uusia. Parhaiten epäyhtenäistä käyttäytymistä aineistossamme selittivät histologiset eli kudosten mikroskooppiset löydökset. Odotetusti histologiset alaryhmät, kasvaimen erilaistumisaste sekä uutena havaintona kasvaimen ulospäin kasvava kasvutapa vaikuttivat ennusteeseen”, Paajanen kertoo.

Lisäksi annetut hoidot, diagnoosivaiheen potilaiden suorituskyky sekä kasvaimen koko radiologisissa mittauksissa liittyivät tutkimuksen mukaan kuolleisuuteen.

Mesoteliooman taustalla usein asbestialtistus

Asbestialtistuminen on merkittävin mesoteliooman riskitekijä. Mesoteliooma on ammattitautina korvattava sairaus, sillä useimmiten sen taustalla on työperäinen asbestialtistus. Paajanen löysi tutkimuksessaan viitteitä siitä, että suurempi asbestialtistus on yhteydessä taudin aggressiivisempaan käyttäytymiseen.

Yhdessä osatutkimuksessa käytettiin Helsingin Biopankin aineistoa ja tutkittiin HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen leikkaukseen tulevia potilaita.Paajanen havaitsi mesoteliaoomapotilaiden verenkierrosta uuden merkkiaineen, aktiviini A:n. Merkkiaine oli korkeampi kuin keuhkosyöpää tai hyvälaatuista keuhkokasvainta sairastavilla potilailla. Aktiviini A liittyi myös suurentuneeseen tuumorikokoon, syöpäkakeksiaan (kuihtuminen/näivettyminen) sekä alentuneeseen kemoterapiavasteeseen. Paajasen mukaan ensihavainnot vaativat vielä lisätutkimuksia suuremmalla potilasjoukolla.

Vaikka monien syöpäsairauksien ennuste on parantunut huomattavasti kuluneen 10–20 vuoden aikana, mesoteliooman ennuste on pysynyt huonona.

”On tärkeää tutkia myös harvinaisia syöpäsairauksia, jotta pahanlaatuiseen kasvuun liittyvät mekanismit saadaan selville ja potilaiden ennustetta voidaan parantaa. Moni mesotelioomapotilas on altistunut työssään silloin, kun asbestin ei vielä tiedetty olevan vaarallista”, Paajanen sanoo.

Asbestia on käytetty Suomessa muun muassa rakennusmateriaalina 1920-luvulta lähtien, ja sen uusiokäyttö lopetettiin Suomessa vuonna 1993.

Asbesti on edelleen käytössä eri puolella maailmaa, kuten Venäjällä ja Itä-Euroopassa, Brasiliassa ja useissa Afrikan ja Aasian maassa, esimerkiksi Kiinassa. Asbestialtistumisen ja mesoteliooman puhkeamisen välinen aika on pitkä, jopa 40–50 vuotta.

”Onkin esitetty arvioita, että mesotelioomatapaukset nousevat lähivuosina maailmanlaajuisesti”, Paajanen sanoo.

Yhteystiedot:

Erikoislääkäri, LL Juuso Paajanen, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
juuso.paajanen@hus.fi
p. 050 427 9928

LL Juuso Paajanen väittelee 28.8.2020 kello 15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Prognostic factors in malignant pleural mesothelioma”. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä Zoomin kautta. Vastaväittäjänä on professori Raphael Bueno Harvardin yliopistosta. Kustoksena on professori Marjukka Myllärniemi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa.