Biotekniikka voi tarjota ympäristön kannalta kestävämmän tavan kananmunan valkuaisproteiinin tuotantoon

Helsingin yliopiston Future Sustainable Food Systems -tutkimusryhmän ja VTT:n yhteistyössä toteuttama tutkimus osoittaa, että munanvalkuaisen tärkeimmän proteiinin, ovalbumiinin, tuotanto rihmasienen avulla voi vähentää munanvalkuaisjauheen tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja lisätä tuotannon kestävyyttä. Tämä koskee etenkin tuotantoa, jossa turvaudutaan vähähiilisiin energianlähteisiin.
Sisältämänsä korkealaatuisen proteiinin ansiosta munanvalkuaisjauhe on elintarviketeollisuudessa yleisesti käytetty raaka-aine. Vuonna 2018 munanvalkuaisjauheen maailmanlaajuinen kulutus nousi 1,6 miljoonaan tonniin, ja markkinoiden odotetaan jatkossa kasvavan entisestään.
Kasvava kysyntä herättää sekä tuotannon kestävyyteen että eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kanojen kasvatus munantuotantoa varten ja muut tuotantoketjun osat synnyttävät paljon kasvihuonekaasupäästöjä, kuluttavat runsaasti vettä ja aiheuttavat luontokatoa. Lisäksi maailmanlaajuisesti katsottuna tehokanatalous on aiheuttanut eläimistä ihmisiin tarttuvien sairauksien leviämistä.
Elintarviketeollisuuden toimijat ovat entistä kiinnostuneempia etsimään kestäviä vaihtoehtoja eläinperäisille proteiineille. Bioteknologian avulla eläinproteiinien tuotanto voidaan erottaa eläinten kasvatuksesta tuottamalla tiettyjä proteiineja mikrobeihin perustuvan tuotantoprosessin avulla.
– Yli puolet munanvalkuaisjauheen proteiinisisällöstä on ovalbumiinia, jota VTT on onnistunut valmistamaan Trichoderma reesei -rihmasienen avulla. Ovalbumiinin valmistusohjeen sisältävä geeni lisätään nykyaikaisilla bioteknisillä työkaluilla kyseiseen mikrobiin. Mikrobi tuottaa tämän jälkeen ovalbumiinia, joka erotetaan soluista, rikastetaan ja kuivataan lopulliseksi tuotteeksi, kertoo tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:stä.
Proteiinien valmistus bioteknologian avulla bioreaktoreissa kuluttaa tavallisesti enemmän sähköä aikaansaatua proteiinikiloa kohden kuin perinteiset maataloustuotteet, joten energianlähteellä on merkitystä ympäristövaikutusten kannalta. Toisaalta mikrobit tarvitsevat glukoosia ja muita ravinteita yleensä huomattavasti vähemmän tuotettua proteiinikiloa kohden kuin eläinperäinen tuotanto.
– Tutkimuksemme mukaan T. reesei -rihmasieneen perustuva ovalbumiinin tuotanto pienentää maankäytön tarvetta lähes 90 prosenttia ja pudottaa kasvihuonekaasupäästöt jopa puoleen verrattuna kananmunista saatavan ovalbumiinin tuotantoketjuun. Kun tuotanto tulevaisuudessa perustuu vähähiiliseen energiaan, mikrobeihin perustuva tuotantoprosessi saattaa vähentää ympäristövaikutuksia parhaimmillaan jopa lähes neljännekseen kananmunista saatavan ovalbumiinin tuotantoon verrattuna, sanoo väitöskirjatutkija Natasha Järviö Helsingin yliopistosta.
Vedenkäytön ympäristövaikutusten osalta tutkimustulokset eivät olleet yhtä yksiselitteisiä, sillä asiaan vaikutti suuresti ovalbumiinin tuotantopaikan oletettu sijainti.
Alkuperäinen artikkeli:
Järviö, N., Parviainen, T., Maljanen, NL. et al. Ovalbumin production using Trichoderma reesei culture and low-carbon energy could mitigate the environmental impacts of chicken-egg-derived ovalbumin. Nat Food 2, 1005–1013 (2021). https://doi.org/10.1038/s43016-021-00418-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natasha Järviö, Helsingin yliopisto,
natasha.jarvio@helsinki.fi, puh. 050 591 2710 (englanniksi)
Emilia Nordlund, tutkimuspäällikkö, VTT
emilia.nordlund@vtt.fi, puh. 040 504 2963
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme