Blogit oppimisympäristönä tukevat yliopisto-opetuksen tavoitteita

– Virikkeenä väitöstutkimushankkeelle blogeista oppimisympäristönä oli havainto, että niistä oli Suomessa tehty niukasti tutkimusta. Otin tutkimukseni kohteeksi kolme tekijää: oppimisympäristöt, pedagogiset käytänteet ja opiskelijan itsesäätelyn. Tutkin niiden piirteitä ja keskinäisiä suhteita yliopisto-opiskelijan ja -opettajan näkökulmista, Jouko Jousea kertoo tutkimuksestaan.
Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2016–17 suomalaisista yliopistoista. Vertailujen mahdollistamiseksi mukana on kaksi kurssia, joiden ainoana oppimisympäristönä oli Moodle. Tämä mahdollisti avoimien ja suljettujen verkkoympäristöjen vertailun.
Sosiaalinen media perustuu osallistujiensa väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Näillä piirteillä on merkitystä, kun blogeja käytetään oppimisympäristönä.
— Tutkimuksessani ilmeni blogioppimisympäristössä opiskelijoiden vuorovaikutuksen olevan huomattavasti aktiivisempaa, kuin ilman lähiopetusta toteutetuilla kursseilla Moodlessa. Blogeja oppimisympäristönä käyttäneillä kursseilla myös opiskelijoiden yhteistyö oli huomattavasti aktiivisempaa, Jousea kertoo.
Covid-19-pandemian takia opiskelijoilla ei aina ole ollut mahdollisuutta kasvokkaiseen kanssakäymiseen yliopiston tiloissa. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin haluaa tavata toisiaan kasvokkain.
— Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että blogeilla oppimisympäristönä on mahdollista vähentää opiskelijan eristyneisyyden ja yksinäisyyden tuntemuksia tilanteessa, jossa lähiopetuksen toteuttaminen ei ole mahdollista.
— Opetustehtäviin tähtääville blogit oppimisympäristönä tarjoavat mahdollisuuden tutustua niiden piirteisiin ja pedagogisiin käytänteisiin jo yliopisto-opiskelun aikana. Opetustehtävissä toimiville ne ovat konteksti, joka virittää pedagogisten käytänteiden kehittämiseen.
KM Jouko Jousean kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Blogit oppimisympäristönä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anne Nevgi Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Vesa Korhonen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouko Jousea
jouko.jousea@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
