BOFIT: Venäjä-ennuste 2022-2023
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) järjestämässä Venäjä-tietoiskussa 28.3.2022 käsitellään Venäjän aloittaman sodan talousvaikutuksia monesta näkökulmasta. Tietoiskussa esitellään myös BOFIT:n uusi Venäjä-ennuste.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on iskenyt maan talouteen. Venäjän BKT kutistuu tänä vuonna arviolta kymmenesosalla ja jää arvioiden mukaan lähivuosinakin vuosikymmenen takaiselle tasolle. Tämä johtuu epävakaudesta Venäjällä, maalle asetetuista talous- ja kauppapakotteista sekä Venäjän omista vastasanktioista. Lisäksi ruplan kurssi on sukeltanut jyrkästi, ja Venäjän tuonnin arvioidaan putoavan puolella eli 2000-luvun puolivälin lukemiin. Venäjän viennin määrä supistuu etenkin, kun EU-maat vähentävät energian tuontia Venäjältä. Inflaatio pudottaa kotitalouksien kulutusta paljon, ja investoinnit kärsivät pahoin. Ennusteriskit ovat harvinaisen suuria mm. sodan, pakotteiden, inflaation ja investointien osalta. Julkisen talouden menoja saatetaan lisätä voimakkaastikin.
Tietoiskussa käsitellään uuden ennusteen lisäksi myös useita muita teemoja. Venäjän sisäinen kehitys näyttäytyy tällä hetkellä monin tavoin huolestuttavana. Muun muassa. kansalaisten poliittiset vapaudet kaventuvat entisestään. Pakotteiden vaikutus Venäjän talouteen on selvästi haitallinen, ja negatiivisia vaikutuksia kertyy sekä hyvin lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Monin osin Venäjä on sulkeutunut maailmantalouden ulkopuolelle. Venäjän hyökkäyksen takia asetetut pakotteet ja esimerkiksi raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttavat negatiivisesti koko maailmantalouteen, myös Suomeen. Kyseessä on kuitenkin pieni kustannus erittäin suuren haitan torjunnassa.
Euroopan unioni pyrkii tällä hetkellä vähentämään monin tavoin riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Tietoiskussa käsitellään myös sitä, millaisia muutoksia maailman energiamarkkinoilla on käynnissä, ja kuinka realistista venäläisen energian korvaaminen on.
Seuraa tietoiskua suorana klo 13.00 alkaen
BOFIT Venäjä-ennuste 2022-2023
Lisätietoja medioille: vanhempi viestintäasiantuntija Satu Hietanen (satu.hietanen@bof.fi, p. 050 352 7802)
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme