BTY-toimikunta korosti korkeaa tieteellistä laatua sekä potentiaalia tieteen uudistamiseen myöntäessään rahoitusta akatemiatutkijan tehtäviin

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 10,5 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijan rahoituskausi on viisivuotinen. Tehtävään saapui tänä vuonna 167 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 14 prosenttia. 46 prosenttia rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia, hakijoista heitä oli 58 prosenttia.

”Toimikunta myönsi rahoitusta korkeatasoisen hakemuksen tehneille tutkijoille, joiden urakehitys on nousujohteinen ja joilla on hyvät kansainväliset verkostot”, kertoo biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab. Kaikki rahoituksen saaneet akatemiatutkijat saivat hakemukselleen asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.

Kuten muissakin Suomen Akatemian rahoitusmuodoissa, myös akatemiatutkijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun, jossa heidän on mahdollista hakea rahoitusta tutkimusryhmän kuluja varten.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita, esimerkiksi:

Rogerio de Figuereido Turun yliopistostapyrkii tutkimuksellaan kehittämään tehokkaampaa immunoterapiaa melanooman hoitoon. Melanooman edenneessä vaiheessa syöpäsolut leviävät primäärikasvaimesta verenkierron kautta kehon muihin elimiin, eivätkä leikkaus, sädehoito ja kemoterapia ole yhtä tehokkaita kuin syövän aikaisemmissa vaiheissa. Immunoterapia tehostaa kehon luonnollista puolustuskykyä niin, että syöpäsolut saadaan tapettua, mutta monissa potilaissa kehittyy vastustusmekanismeja immunoterapiaa vastaan. Melanoomasolut voivat tuottaa MIF-proteiinia, joka sammuttaa kehon luonnollisen puolustuskyvyn ja heikentää immunoterapian tehokkuutta. Rogerio de Figuereidon tutkimusprojektin ajatuksena on käyttää MIF:n ilmentymistä tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät immunoterapiasta. Epäsopiville potilaille kehitellään puolestaan strategioita, jotka neutralisoivat MIF:n ja palauttavat kehon kyvyn tappaa syöpäsoluja. Näin voidaan vapauttaa immunoterapian koko hyöty yhä useammalle potilaalle.

Bartosz Adamczyk Luonnonvarakeskuksesta tutkii hiilen (C) ja typen (N) biogeokemiallisia kiertoja. Aihe on tärkeä, koska ihmisen toiminnan voimistaman ilmastonmuutoksen myötä nykyisin hiilinieluina toimivat pohjoiset metsämaat voivat muuttua hiilen lähteiksi orgaanisen aineksen hajoamisen myötä. Kasvien ja maaperän välisestä vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä maaperän hiilivarastoille tiedetään toistaiseksi vähän muun muassa tutkimusmenetelmien rajoitusten ja niiden puutteen takia. Projektissa selvitetään kasvien sekundääriyhdisteiden merkitystä C- ja N-kierron säätelyssä niin laboratoriomittakaavassa, mikrokosmoksissa kuin kenttäkokeessakin. Lisätieto kasvien ja maaperän vuorovaikutukseen liittyvistä mekanismeista mahdollistaa metsämaidemme tuottavuuden ylläpitämisen sekä ilmastonmuutoksen seurauksien ennustamisen ja lieventämisen.

Carita Lindstedt-Kareksela Jyväskylän yliopistosta tutkii yhteistyön ja huijaamisen evoluutiota. Yhteistyöstä on eliöille usein hyötyä esimerkiksi puolustautumisessa petoja tai loisia vastaan. Ongelmana ovat kuitenkin huijarit, jotka saavat samat yhteiset hyödyt panostamatta itse yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin. Projektissa tutkitaan ryhmässä elämistä ja yhteistyötä ryhmän jäsenten välillä sekä sitä, miten näistä saatavat hyödyt sekä kustannukset vaihtelevat erilaisissa ympäristöissä. Tulokset tarjoavat tietoa evoluutioekologisista prosesseista, jotka muokkaavat yhteistyön evoluutiota. Tämän lisäksi tutkimus lisää tietoa siitä, miten yhteistyö voi nopeuttaa populaatioiden sopeutumista nopeasti muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Kerättyjen aineistojen avulla voidaan myös ennustaa sosiaalisesti petoja vastaan puolustautuvan tuholaislajin kannanvaihteluja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Lisäksi tutkimus valottaa, mikä merkitys luontaisilla vihollisilla on tuholaiskantojen kontrolloinnissa.

Lisätietoja:

• Rahoituspäätökset
• Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset