Budjettiriihestä panostuksia sote-palveluihin – yhteistyö yksityisen hyvinvointialan kanssa entistä tärkeämpää

- Rahoituksen kompensointia jatketaan vuoden 2021 jälkeenkin, mutta täysimääräinen kompensointi ei ole hallituksen mukaan mahdollista. Tärkeää työtä tekevien järjestöjen rahoituksen ylläpitäminen vuonna 2022 ei ole mahdotonta, vaan arvovalinta hallitukselta, muistuttaa Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Kaikki koronakustannukset korvataan kunnille – kuntien on muistettava nyt kaikki palveluntuottajat

Syksyn lisätalousarvioesityksessä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään kertaluonteisesti 400 milj. euroa ja sairaanhoitopiirien avustuksia 200 milj. euroa vuodelle 2020. Lisäksi vuodelle 2021 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron korotus ja väliaikaista yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan, jonka vaikutus on 550 milj. euroa. Sairaanhoitopiireille osoitetaan 200 milj. eurona lisärahoitus vuodelle 2021.

Lisäksi koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja karanteeneihin liittyvät menot, korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021. Hybridistrategian edellyttämää testausta varten varataan 355 milj. euroa syksyn 2020 lisäbudjettiin ja 1,4 mrd. euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen.

- Kuntien on viimeistään nyt ryhdyttävä korvaamaan myös yksityisille palveluntuottajille koronaviruksesta aiheutuneet kustannukset, kun korvaus maksetaan täysimääräisesti valtion varoista. Testauksen osalta muistutan, että rahoitus muuttuu koronatesteiksi vain koko testauskapasiteettia hyödyntämällä. Hallituksen on otettava yksityisten terveyspalvelutuottajien tarjoama apu vastaan, jotta kansalaisten nopea testiin pääsy on mahdollinen, vaatii Rajakangas.

Hoitovelan purku on tehokasta julkisen ja yksityisen yhteistyönä

Riihessä päätettiin myös, että hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

- Tämä on hyvä päätös. Kohdentamista pohdittaessa on muistettava, että hoitovelka on keskittynyt erityisesti kiireettömään suun terveydenhuoltoon, leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin. Tehokas tapa esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitovelan purkuun on tarjota jokaiselle suomalaiselle korotettu Kela-korvaus hammaslääkärin tarkastukseen tai suuhygienistikäynnille, ehdottaa Rajakangas.

- Palveluvelkaa voidaan lyhentää ja työllisyyttä lisätä myös hoivan, hoidon ja kotitaloustyön laajemmalla kotitalousvähennyksellä. On erittäin hyvä, että hallitus ottaa kotitalousvähennyksen kehittämisen ensi kevään kehysriihen agendalle, Rajakangas päättää.

Lisätiedot:

Joel Kuuva
talous- ja veroasiantuntija
050 414 6444
joel.kuuva@hyvinvointiala.fi