C21-kaupunginjohtajat: Kaupungit ovat Suomen kasvun kivijalka – puoliväliriihessä on vahvistettava kaupunkien edellytyksiä kestävään ja pitkäjänteiseen kasvuun
12.4.2021 12:00:00 EEST | Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia | Tiedote
Koronakriisi on syventänyt jo entuudestaan vaikeaa taloustilannetta niin kaupungeissa kuin valtakunnallisesti. Kriisin taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat olleet mittavat ja pandemiatilanteen yhä jatkuessa on selvää, että ne ovat varsin pitkäaikaisia. Kuntien ja kaupunkien menopaineita lisäävät lähivuosina merkittävästi myös monet muut tekijät kuten väestön kasvu ja ikääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys, palkkaratkaisut sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtävien laajennukset.
Hallitus tuki koronasta kärsineiden kuntien taloutta merkittävästi vuoden 2020 aikana. Tukitoimet auttoivat akuutissa tilanteessa, mutta kertaluonteisilla tuilla ei ratkaista kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden ongelmia.
Hallituksen tulee varautua kompensoimaan koronasta aiheutuvia lisäkustannuksia ja tulomenetyksiä myös tulevina vuosina. Lisätukea on kohdistettava erityisesti niille aloille, joille on aiheutunut oleellisia tulomenetyksiä. Esimerkiksi luovien alojen ja kulttuurin, joukkoliikenteen sekä matkailu- ja tapahtuma-alan osalta näkymät ovat edelleen hyvin synkät. Hallituksen on lupauksensa mukaisesti korvattava koronan osalta myös muun muassa testauskapasiteetin nostamisesta, jäljittämisestä, rokotuksista ja potilaiden hoidosta aiheutuvat kulut täysimääräisesti ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Tukea on laajennettava myös muun muassa kansainvälisten matkailijoiden karanteeneista aiheutuviin kustannuksiin. Koronan jälkihoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä lasten ja nuorten hyvinvointiin, kasvavaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeeseen ja ikäihmisten yksinäisyyden lisääntymiseen. On oleellista, että hallitus sitoutuu budjettiriihessä tekemiensä linjausten mukaisesti hoito- ja palveluvelan 450 miljoonan euron suuruiseen tukikokonaisuuteen.
Kuntatalouden epävarmuutta lisää merkittävästi eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus, jonka ilmeinen riski on, että se heikentää kaupunkien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan, veloistaan ja investoinneistaan ilman merkittäviä verokorotuksia. Huolestuttavaa on, että samanaikaisesti valtio pyrkii myös kasvattamaan kuntien rahoitusosuutta valtakunnalliseen liikenneinfraan.
Ajankohta kaupunkien kasvun edellytyksiä ja tätä kautta koko maan talouskasvua ja kilpailukykyä heikentävien ja taloudellista epävarmuutta lisäävien uudistusten toteuttamiselle ei ole otollinen. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta kuntien rasitusta valtion hankkeista ei tule lisätä. Sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista tulee ennen uudistuksen toteuttamista laatia riippumaton arviointi.
Välttämätöntä kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta on myös se, että hallitus korvaa kaikki hallitusohjelman mukaisista uusista tehtävistä ja laajenevista velvoitteista kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. On lisäksi selvää, että tässä tilanteessa kuntien perusrahoitus tulee säilyttää nykyisellään. Kehyskaudella kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi, koska sille ei enää ole perustetta.
Suurten kaupunkien tavoitteena on pitkään ollut kaupunkien roolin vahvistaminen työllisyyden hoidossa, sillä kunnilla on sekä kannustimet työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn, että monipuolisempi keinovalikoima vahvistaa työllisyystoimia. Kuntapohjainen työllisyyden hoidon malli luo edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle ja ehkäisee työttömyyttä entistä laajemmin. Tätä kautta vahvistetaan osaltaan myös kaupunkien elinvoimaa. Kuntien ja kaupunkien järjestämisvastuun ja roolin vahvistaminen on myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.
C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus tekee puoliväliriihen yhteydessä yksiselitteisen linjauksen työllisyydenhoidon tehtävien pysyvästä siirrosta kuntien järjestämisvastuulle. Tämä loisi vaikeassa työllisyystilanteessa työllisyyden hoitoon pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta sekä lisäksi tarvittavaa ennakoitavuutta ja edellytykset 1. maaliskuuta 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen onnistumiselle. Lisäpanostukset palveluihin ja yritystukiin helpottaisivat tilannetta edelleen.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pormestari Jan Vapaavuoren haastattelupyynnöt: erityisavustaja Lotta Backlund, puh. 040 531 3076, s-posti: lotta.backlund@hel.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin digitaalinen kaksonen täyttää 40 vuotta – yhteiset kaupunkimallit voisivat vauhdittaa innovaatioita koko Suomessa19.11.2026 11:00:06 EET | Tiedote
Helsingin digitaalinen 3D-kaupunkimalli on yksi maailman edistyksellisimmistä. Sen avulla voidaan tehdä parempia kaupunkisuunnittelun ratkaisuja, varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja kriisitilanteiden hallintaan, sekä valmistautua lähitulevaisuuden uusiin ilmiöihin, kuten kaupungin matalan ilmatilaliikenteen automatisoitumiseen.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 202718.11.2026 20:42:54 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto kokoontui 18.11. ja hyväksyi Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 2027 sekä taloussuunnitelman vuosiksi 2027-2029. Valtuusto hyväksyi myös asemakaavan Eteläsataman saarille.
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu talousarviokäsittelyyn17.11.2026 11:56:02 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto kokoustaa keskiviikkona 18.11. alkaen kello 16.00. Kokouksen esityslistalla on Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2027 sekä taloussuunnitelma vuosiksi 2027-2029.
Konsernijaosto kuuli Hekan ajankohtaiskatsauksen16.11.2026 18:59:16 EET | Tiedote
Kaupunginhallituksen konsernijaosto kuuli 16. marraskuuta Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan ajankohtaiskatsauksen. Konsernijaosto merkitsi katsauksen tiedoksi.
Helsingin kaupunginhallitus käsitteli aloitteita16.11.2026 17:06:36 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 16. marraskuuta aloitteita ja toivomusponsia. Kaupunginhallitus hyväksyi myös uuden rahoitusratkaisun Helsingin Asumisoikeus Oy:n eli Hason talouden vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
