Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

C21: Sote- ja maakuntauudistus heikentää merkittävästi suurten kaupunkien kykyä investoida

Jaa
Suurten kaupunkien C21-tapaaminen Tampereella 8. helmikuuta 2018. Kuva: Hanna Leppänen
Suurten kaupunkien C21-tapaaminen Tampereella 8. helmikuuta 2018. Kuva: Hanna Leppänen

Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat ovat huolissaan, ettei sote- ja maakuntauudistuksessa tunnisteta kaupunkien merkittävää roolia hyvinvointiyhteiskunnan ja kasvun mahdollistajana. Uudistus ei ota huomioon millään tavalla suomalaisen kuntakentän erilaisuutta ja kuntien erilaisia rooleja.

Uudistuksen vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu kaupunkien johtajien mielestä riittävästi. Uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus huolestuttavat suuria kaupunkeja, joiden tehtävä on pohtia kasvustrategioitaan pitkälle tulevaisuuteen.

Maakuntien ja kaupunkien välinen epäselvä työnjako vaarantaa kansalaisten ja yritysten palveluiden toimivuuden. Riskinä on, että uudistus johtaa säästöjen sijaan julkisten menojen ja verorasituksen kasvuun.

”Kaupunkien liikkumavara kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa. Tämä ei ainakaan lisää kaupunkien mahdollisuuksia vastata ketterästi kasvun eteen tuomiin haasteisiin”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

”Kaikki tahot ovat yhdessä tunnistaneet alueiden keskinäinen riippuvuuden. Erityisesti kasvavien suurten kaupunkien tuottama vetovoimaisuus tuottaa elinvoimaa, joka hyödyttää koko kaupunkiseutua. Tästäkin syystä suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa”, lisää Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Erityisenä riskinä nähdään, että kaupunkien investointikyky heikkenee tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.

Suurten kaupunkien myönteinen kehitys maakuntien vetureina on käytännössä edellytys Suomen uudistumiselle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten menestykselle.

”Kaupungit kasvavat joka tapauksessa. Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa”, pormestari Vapaavuori jatkoi.

Tampereen pormestari Lauri Lyly muistuttaa, että suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.

”Kuntien tarpeet ovat erilaisia. Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista. Suurena riskinä on, että pienenevä veropotti ei riitä kattamaan jäljelle jääviä kaupungin tehtäviä sekä investointeja nykytasollaan”, pormestari Lyly sanoo.

Suurimpien kaupunkien johtajat tapasivat tänään torstaina C21 -kaupunkien kokouksessa Tampereella.

Faktaa C21 kaupunkiseuduista:

  • 74,9 % väestöstä 2016
  • 77,9 % työpaikoista 2015
  • 79,7 % arvonlisäyksestä 2015
  • 88,0 % ”akateemisista” 2016
  • 88,7 % vieraskielisistä 2016

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin kaupunginsihteeri Anja Vallittu p. 050 522 6707
Tampereen kaupungin yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho p. 040 806 3086

Kuvat

Suurten kaupunkien C21-tapaaminen Tampereella 8. helmikuuta 2018. Kuva: Hanna Leppänen
Suurten kaupunkien C21-tapaaminen Tampereella 8. helmikuuta 2018. Kuva: Hanna Leppänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki - Helsingfors stad
Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

09 310 1691https://www.hel.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Helsingin päästövähennysohjelma etenee päätöksentekoon: 147 toimenpiteellä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä29.11.2018 16:16Tiedote

Korjattu 30.11. klo 10.40 toimenpiteiden määräksi 147 ja välitavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia. Helsinki asetti kaupunkistrategiassaan vuosille 2017–2021 kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosentilla vuodesta 1990. Välitavoitteeksi asetettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sisältää tarvittavat toimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on yhteensä 147 toimenpidettä, jotka on jaoteltu liikenteen, rakentamisen ja rakennusten käytön, kuluttamisen, hankintojen ja jakamis- ja kiertotalouden sekä Smart & Clean -kasvun toimenpidekokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelmassa on kuvattu mm. Helen Oy:n kehitysohjelmaa ja lähivuosien toimia, hiilinieluja ja päästöjen kompensointia. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee päästövähennysohjelmaa kokouksess

KUTSU MEDIALLE: Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma27.11.2018 14:40Kutsu

Aika: Torstaina 29.11.2018 kello 14.45 Paikka: Finlandia-talo (edustuslämpiö), Mannerheimintie 13 E, sisäänkäynti M4 Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti. Kaupunkistrategian linjausten mukaan Helsinki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2035 mennessä 80 prosenttia ja kompensoi loput 20 prosenttia. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Helsingin kaupunki yhteistyössä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa voi käytännössä toteuttaa päästövähennykset. Toimenpideohjelmaa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 3. joulukuuta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki esittelevät medialle Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa torstaina 29. marraskuuta kello 14.45. Tilaisuus pidetään Finlandia-talossa (Mannerheimintie 13 E, sisäänkäynti M4). Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus haastatella pormestari Vapaavuorta (kello 15.45 saakka) ja apulaispormestari Sinn

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme