CAR-T-soluterapian tutkimuksessa harppaus – ohjelmoimalla soluja hoitoa voidaan käyttää myös kiinteisiin kasvaimiin
Syövän immuunihoidossa potilaan oman puolustusjärjestelmän solut aktivoidaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. CAR-T-soluterapia on ollut yksi viime aikojen suurimmista immuunihoidon edistysaskelista syövänhoidossa.
CAR-T-soluterapiassa potilaalta eristetään T-soluja, joita muokataan geneettisesti: soluihin viedään viruskuljettimen avulla kimeerinen antigeenireseptori (chimeric antigen receptor, CAR), jonka avulla T-solut pystyvät tunnistamaan paremmin syöpäsolut ja tuhoamaan ne. Kun antigeenireseptori tunnistaa halutun pintarakenteen potilaan soluissa, CAR-T-solut alkavat lisääntyä ja tuhoavat kohdesolut.
CAR-T-hoidot aloitettiin Suomessa vuonna 2018, ja hoitomuotoa on käytetty leukemia- ja lymfoomapotilaiden auttamiseksi.
Tähän mennessä CAR-T-hoitojen soveltaminen kiinteiden kasvaimien hoitoon on ollut vaikeaa: jos syöpätyypistä puuttuu spesifi pintarakenne, hoitoa on vaikea tähdätä vain kasvaimeen. Monissa syöpätyypeissä kasvaimien pinnalla esiintyy runsaasti tiettyjä proteiineja, mutta koska niitä ilmenee matalina määrinä myös normaaleissa kudoksissa, CAR-T-hoito ei kykene erottelemaan kohdeproteiinien tasoja. Siten geenimuokatut solut hyökkäävät ärhäkästi myös terveitä soluja ja elimiä kohtaan, mikä voi johtaa kohtalokkaisiin hoidon sivuvaikutuksiin.
Science-lehdessä on vastikään julkaistu tuore tutkimus, joka on löytänyt ratkaisun siihen, miten CAR-T-soluterapiaa voitaisiin hyödyntää myös kiinteisiin kasvaimiin: amerikkalaiset ja suomalaiset tutkijat löysivät yhteistyössä uuden tavan ohjelmoida CAR-T-solut niin, että ne tappavat vain syöpäsoluja ja jättävät rauhaan terveet solut, joissa on vastaava syövän merkkiproteiini kuin syöpäsoluissa.
Uusi menetelmä perustuu HER2-solujen tarkkaan tunnistukseen, jatkotutkimukset käynnissä
HER2 on proteiini, joka on ominainen muun muassa rintasyövälle, munasarjasyövälle sekä vatsan alueen syöville. HER2-proteiinia voi olla kasvainsolujen pinnalla suuria määriä, sillä geenin monistumisen seurauksena HER2-proteiinin ilmentyminen voi moninkertaistua kasvaimissa.
Tutkijoiden kehittämä uusi CAR-T-ohjelmointitapa perustuu positiivisten HER2-solujen kaksivaiheiseen tunnistukseen. Tutkijat onnistuivat ohjelmoinnin avulla tuottamaan vasteen, jossa CAR-T-solut tuhoavat pelkästään syöpäkudoksen syöpäsoluja.
– Kuvaamamme ratkaisu edellyttää syövän pintarakenteiden esitunnistusta. Kun CAR-rakenteen päälle kytkevä esitunnistus säädetään vaatimaan erilaista sitoutumisvoimaa kuin millä CAR puolestaan ohjaa näiden solujen tuhoamista, voidaan tähän kaksivaiheiseen tappaja-T-solujen toimintaa kontrolloivaan ”virtapiiriin” ohjelmoida hyvin tarkka kyky erotella soluja sen mukaan, kuinka paljon kohdeproteiinia niillä on pinnallaan, kertoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
Jatkotutkimukset teknologian soveltamiseksi ovat jo käynnissä. Professori Kalle Sakselan laboratoriossa työskentelevä tutkijatohtori Anna Mäkelä koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa selvitetään CAR-T-soluterapian käyttöä eri syöpätyyppeihin ja niiden pintarakenteisiin.
– Olemme hyvin innoissamme näistä tuloksista ja parhaillaan kehitämme teknologiaa soveltuvaksi munasarjasyövän hoitoon. Tutkimustyömme edetessä sekä itse teknologiaa että kehitettyjä CAR-rakenteiden kohdennusmolekyylejä on tarkoitus hyödyntää laajemminkin pahanlaatuisiin kiinteisiin kasvaimiin. Tavoitteenamme on kehittää CAR-rakenteiden ”monikärkiohjuksia”, joille syöpäsolujen on vaikea muuntautua resistenteiksi, Mäkelä kertoo.
Alkuperäinen artikkeli:
Rogelio A. Hernandez-Lopez, Wei Yu, Katie Cabral, Olivia Creasey, Maria del Pilar Lopez Pazmino, Yurie Tonai, Arsenia De Guzman, Anna Mäkelä, Kalle Saksela, Zev J. Gartner, Wendell A. Lim. T cell circuits that sense antigen density with an ultrasensitive threshold. Science, 2021. DOI: 10.1126/science.abc1855
Lisätietoja:
Anna Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5477 224
anna.makela@helsinki.fi
Kalle Saksela, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 02 9412 6770
kalle.saksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Oikeisto arvostaa sosiaalisessa mediassa tykkää-toimintoa, vasemmisto välttää sitä24.10.2025 11:04:34 EEST | Tiedote
Oikeistolainen aatemaailma hyväksyy kilpailullisen logiikan sosiaalisessa mediassa. Tässä aatteessa parhaat ajatukset nousevat esille tykkäämällä. Vasemmistolaisessa aatemaailmassa karsastetaan ideoiden välistä kilpailua, ilmenee tutkimuksesta.
Uusi tutkimus paljastaa poikkeavuuksia aivojen dopamiini- ja opioidijärjestelmässä autismikirjon häiriössä24.10.2025 10:22:19 EEST | Tiedote
Löydökset voivat selittää poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä ja tunne-elämää autismissa.
Koiran aineenvaihdunta reagoi paremmin rasvaan kuin hiilihydraatteihin24.10.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän tutkimuksen mukaan runsaasti hiilihydraatteja sisältävä kuivaruokavalio ja vähähiilihydraattinen, raakaan lihaan perustuva ruokavalio vaikuttavat huomattavan eri tavoin koirien energia-aineenvaihduntaan.
Meksikonlahti, Telepaatti vai Bara Bada Bastu? Vuoden nimi 2025 valitaan seitsemän finalistin joukosta23.10.2025 09:02:48 EEST | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2025 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 31. lokakuuta.
Härkäpavusta lihankorvikkeeksi: tutkimus tuo ratkaisuja rakenteen ja vatsaystävällisyyden haasteisiin22.10.2025 15:25:29 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vähemmän jalostetut härkäpapuraaka-aineet tukevat lihankorvikkeiden kuitumaista rakennetta. Härkäpavun esikäsittely taas vähentää tuotteiden vatsavaivoja aiheuttavia yhdisteitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme