Chydeniuksen sosiaalityön tutkimushankkeelle STM:n rahoitus

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselle valtionavustuksen Lastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajalasten ja -perheiden sosiaalityössä (LAMPE) -nimisen tutkimushankkeen toteuttamiseen. Tutkimus toteutetaan 10/2021–9/2023, ja siinä ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, Siirtolaisuusinstituutti ja SONet BOTNIA/SeAMK Oy.

Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista asiantuntijuutta lastensuojelun sosiaalityössä tarvitaan, jotta palvelutarpeen arviointi ja käytettävät menetelmät vastaavat maahanmuuttajaperheiden tarpeisiin ja noudattavat Lastenoikeuksien sopimusta.

Tutkimuskohteena maahanmuuttajien parissa tehtävän lastensuojelun erityiskysymykset

Käytännössä tutkimushankkeessa tarkastellaan lastensuojelun asiakkaiden taustoihin liittyviä riskitekijöitä kodin ulkopuolelle sijoittamiselle ja asiakkaiden palvelupolkuja vuosina 2005–2015 sekä kerätään heidän kokemuksiaan tuen tarpeista. Lisäksi sosiaalityöntekijöiltä kysytään asiantuntijuuden kehittämistarpeista.

”Aiempi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret ohjautuvat erityisesti sijaishuoltoon valtaväestöä todennäköisemmin. Aiomme nyt tutkia maahanmuuttajien parissa tehtävän lastensuojelun erityiskysymyksiä, kuten vanhempien taustoihin liittyviä lasten sijoittamiseen johtavia riskitekijöitä, kotoutumisajan lastensuojelua, turvapaikanhakijoina tulleiden perheiden ja yksin alaikäisinä tulleiden lastensuojelua, sijaishuoltoa ja toisen sukupolven erityiskysymyksiä”, sanoo tutkimuksen johtaja Kati Turtiainen. Hän on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön yliopistonlehtori ja maahanmuuttotyön tutkimuksen dosentti.

Aiemmassa työssään Turtiaisella on noin 20 vuoden kokemus maahanmuuttajien vastaanottotyössä.

”Monikulttuuristuneessa toimintaympäristössä tarvitaan nykyistä vahvempaa teoreettista ja menetelmällistä lastensuojelun osaamista. Myös rakenteita pitää tarkastella: pohjoismaisten palveluiden universaali logiikka esimerkiksi ei aina vastaa maahanmuuttajien tarpeita. Perustason palveluissa ei riittävästi tunnisteta tuen tarpeita, tai perheet eivät ohjaudu palveluihin.”

Pakolaistaustaisten asiakkaiden erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi vanhempien ja lasten eritahtinen kotoutuminen ja traumatausta sekä sosiaalityön käytännöissä kansainvälisen yhteistyön tarve ja kulttuuriset kysymykset työskentelyssä. Työskentelyssä pakolaisasiakkaiden kanssa on sekä osaamiseen että palvelujärjestelmään liittyviä kehittämistarpeita. Kielellis-kulttuuriset ymmärtämisvaikeudet korostuvat monimutkaisissa tilanteissa. Luottamuksen rakentaminen asiakkaisiin on keskeistä, jotta varmistetaan asiakkaiden sitoutuminen.

Digitaalinen opas lastensuojelun tueksi

Tässä tutkimuksessa tuotetaan tieteellisten artikkelien lisäksi sosiaalipalveluille suoraan käytäntöön sovellettavia tuloksia. Hankkeella luodaan myös perustaa lastensuojelun sosiaalityön tutkimuspohjaisen tietoperustan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kehittyvän asiantuntijuuden myötä sosiaalityöntekijät pystyvät toteuttamaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden oikeuksia kunnioittavia ja tarpeisiin paremmin vastaavia palveluja.

Hankkeessa luodaan Lastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajien parissa tehtävässä sosiaalityössä -digitaalinen opas, joka liitetään osaksi THL:n Lastensuojelun käsikirjaa. Lisäksi hankkeessa laaditaan materiaali- ja tehtäväpaketti, sisältäen esimerkiksi artikkeleja ja podcasteja, jotka ovat kuntien sosiaalityöntekijöiden, muiden verkostojen ja kouluttajien käytössä. Hankkeessa järjestetään myös työpajoja osatoteuttajien sekä yhteistyötahojen verkostoja hyödyntäen.

Tutkimuksen yhteistyökumppaneita ovat THL, Pelastakaa Lapset ry:n ”Perheenä Suomessa” (USRA) -hanke, Jyväskylän, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Vaasan kaupungit sekä Soiten kuntayhtymä.