D-vitamiini ja tyypin 1 diabetes – jotain yhteistä?
Väitöstutkimuksessa löytyi eroavuuksia diabetekseen sairastuneiden ja terveiden lasten äitien D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvissa geeneissä, mutta suoraa yhteyttä äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinitason ja lapsen diabetesriskin välillä ei voitu osoittaa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suurin osa suomalaisäideistä kärsii raskauden aikana D-vitamiinin puutoksesta.
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa sekä perinnöllinen alttius, ympäristötekijät että näiden yhteisvaikutus. Taudin riskiin vaikuttavia perinnöllisiä tekijöitä tunnetaan yli 50, joista suurin vaikutus on HLA-geenialueella. Ympäristötekijöitä ei ole vielä pystytty varmuudella tunnistamaan.
D-vitamiinin ja tyypin 1 diabeteksen yhteydestä on epidemiologista näyttöä, mutta diagnoosia edeltävistä D-vitamiinitasoista (seerumin 25-hydroksi-D-vitamiini; 25OHD) on vain vähän tietoa. Tietyt D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvat geenit ovat yhteydessä tyypin 1 diabetekseen. D-vitamiinitason, D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvien geenien ja tyypin 1 diabeteksen vuorovaikutus tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.
ETM Maija Miettinen tutki väitöksessään äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinistatuksen yhteyttä lapsen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen; yhteyttä selvitettiin jälkikäteen, kun jo oli tiedossa, ketkä lapsista sairastuivat ja ketkä eivät. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuisen Finnish Maternity Cohort (FMC) näytekokoelman näytteitä. FMC-seerumipankkiin on kerätty näyte lähes kaikilta raskaana olevilta suomalaisilta vuodesta 1983 alkaen.
Diabetekseen sairastuneiden lasten ja terveiden lasten äitien raskaudenaikaisissa seerumin 25OHD-pitoisuuksissa ei ollut eroa. Noin 70 prosentilla sekä diabeetikoiden että terveiden lasten äideistä oli raskaudenaikainen D-vitamiininpuutos (seerumin 25OHD-pitoisuus < 50 nmol/l).
Tutkimuksessa löytyi uutta tietoa äidin D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvien geenien yhteydestä lapsen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen. Kahden D-vitamiinireseptorissa (VDR) sijaitsevan pistemutaatioiden genotyyppijakauma oli erilainen diabeetikoiden ja terveiden lasten äideillä. VDR välittää D-vitamiinin vaikutukset sen satoihin kohdegeeneihin.
Tutkimuksessa havaittiin myös ensimmäistä kertaa että diabeetikoiden äideillä VDR- ja GC-geeneissä sijaitsevat pistemutaatiot yhdistyivät voimakkaammin seerumin 25OHD-pitoisuuteen raskauden aikana kuin terveiden lasten äideillä. GC-geeni koodaa D-vitamiinin kuljetuksessa tarvittavaa proteiinia. Lisäksi tutkimuksessa löytyi uusi yhteys seerumin 25OHD-pitoisuuden ja HLA-geenialueen välillä: ryhmä kudostekijöitä yhdistyi matalaan seerumin 25OHD-pitoisuuteen.
– Tutkimuksessamme ei löydetty suoraa yhteyttä äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinitason ja lapsen diabetesriskin välillä. Saattaa olla, että D-vitamiinin mahdollinen suojavaikutus jäi näkymättä tässä tutkimusjoukossa, koska D-vitamiinin puutos oli huomattavan yleistä kaikilla äideillä, Miettinen toteaa.
Tutkimus osoitti kuitenkin, että diabeetikoiden ja terveiden lasten äidit olivat erilaisia tiettyjen D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvien geenien osalta. Löydetty yhteys HLA-geenialueen ja D-vitamiinitason välillä korostaa D-vitamiinin merkittävää roolia puolustusjärjestelmän säätelijänä.
– Näyttää siltä, äitiin ja raskauteen liittyviin tekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota kun tutkitaan tyypin 1 diabeteksen varhaista ohjelmoitumista, Miettinen sanoo.
ETM Maija Miettinen väittelee 29.5.2017 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vitamin D and Type 1 Diabetes". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2. Vastaväittäjänä on professori Rolf Jorde, UiT The Arctic University of Norway, ja kustoksena on professori Juha Pekkanen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/183281
Väittelijän yhteystiedot:
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui5.7.2022 07:50:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.
Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella4.7.2022 11:40:19 EEST | Tiedote
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä. Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Mediakutsu: Kansallisen syöpästrategian aika on nyt! Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreenassa 13.7.2022 klo 144.7.2022 09:00:23 EEST | Tiedote
Miksi tarvitsemme syöpästrategian myös Suomessa? Kansallisella syöpästrategialla varmistamme syövänhoidon korkean laadun ja potilaiden tasavertaiset palvelut koko Suomessa. Useimmilla muilla Euroopan mailla on kansalliset syöpästrategiat, ja myös EU on laatinut oman syöpäsuunnitelmansa.
Yli 11 miljoonaa euroa Helsingin yliopistolle vastinrahakampanjassa – lahjoitusten vaikutus kestää vuosikymmeniä30.6.2022 08:23:26 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on saanut tänään päättyvällä vastinrahakaudella 2020–2022 yli 11 miljoonaa euroa lahjoituksia. Valtion vastinraha lisää yliopistolle tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle lahjoitetulle eurolle.
Hedelmöityshoidoilla syntyneillä on kohonnut riski mielenterveysongelmille teini-iässä28.6.2022 10:16:40 EEST | Tiedote
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme