Danske Bank: Kestävien joukkovelkakirjojen markkinat ennätyslukemissa
25.11.2020 08:17:10 EET | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike | Tiedote
Kestävien joukkovelkakirjojen markkinat lyövät nyt viime vuoden ennätyksiä: 20.11.2019 mennessä liikkeeseenlaskuja oli 346,8 miljardin dollarin arvosta, kun määrä samalla aikavälillä tänä vuonna on ollut yhteensä 466 miljardia dollaria. Tämä johtuu suurelta osin suuresta määrästä julkisen sektorin aktiviteetteja, joiden tavoitteena on rahoittaa koronakriisin aiheuttamia terveydenhuollon tarpeita. Euromääräisellä yritysbondimarkkinalla kestävien liikkeeseenlaskujen suurimmat volyymit ovat tulleet liikenne- ja energiasektoreilta – tähän mennessä energia- ja sähköyhtiöt ovat laskeneet liikkeeseen 15,5 miljardia euroa ja liikenneyhtiöt 6,5 miljardia euroa.
Vuoden 2020 jälkimmäinen puolisko on ollut Suomessa pelinavaaja suuryritysten vihreisiin liikkeeseenlaskuihin. Tästä on nähty kolme esimerkkiä, kun SATO, Tornator ja UPM laskivat liikkeelle menestyksekkäästi ensimmäiset vihreät joukkovelkakirjalainansa.
”Vuoden aikana on nähty lisäksi euromääräisiä kestävän kehityksen mukaisia liikkeeseenlaskuja esimerkiksi Kuntarahoitukselta ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Samanaikaisesti sijoittajapuolen kiinnostus vihreisiin sijoituskohteisiin on kasvanut merkittävästi, myös kotimaassa”, sanoo Danske Bankin Suomen velkapääomamarkkinatransaktioista vastaava johtaja Jenni Tuomaala.
Syksy on ollut vihreiden joukkovelkakirjojen kulta-aikaa, ja Tuomaala katsookin vihreyden edesauttaneen menestyksekkäitä liikkeeseenlaskuja erityisesti markkinan syvyyden ja hinnoittelun huokeuden suhteen – sijoittajakiinnostus on ollut valtavaa, ja johtanut järjestään vastaavaa, mutta ei-vihreää, velkaemissiota edullisempaan markkinahinnoitteluun, suurien emissiokokojen ohella.
”Suomalaisessa suuryrityskentässä kuplii pinnan alla, ja lisäemissioita voidaan odottaa vuonna 2021. Suomalaisyhtiöt ovat hyvin tarkkoja ja pedantteja vihreän liikkeeseenlaskun suunnittelussa ja valmistelussa, ja haluavat välttää tilannetta, jossa heitä voitaisiin syyttää tavoitteiden asettamisessa kunnianhimottomuudesta tai viherpesusta”, Tuomaala sanoo.
Kestävien rahoitustuotteiden moninaisuus luo mahdollisuuksia
Vihreiden rahoituskohteiden riittävyys on este liikkeeseen laskulle vielä joidenkin yhtiöiden kohdalla, kun rahoitustarpeita ja investointikohteita kerätään. Halukkuutta linjata myös rahoitukselliset toimenpiteet muun kestävän kehityksen strategian kanssa kyllä löytyy. Haasteeseen tuo kuitenkin helpotusta markkinalla hiljan yleistynyt, kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, jossa varat tulee käyttää yhtiön omien ympäristötavoitteiden saavuttamista tukeviin hankkeisiin, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen ja kestävään talousjärjestelmään.
”Vihreä joukkovelkakirjamarkkina käy kuumana, ja uudet rahoitustuotteet luovat yhä kasvavalle liikkeeseenlaskijajoukolle mahdollisuuksia laskea liikkeeseen kestävän kehityksen mukaisen joukkovelkakirjan. Korvamerkityn varojen käyttökohteen määrittelevän lähestymistavan ohella nähdään yhtiön yleiseen vastuullisuusstrategiaan ja yhtiön keskeisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen sidottu malli”, Tuomaala sanoo ja lisää, että vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen sidottu järjestely vihreän rahoitusstrategian osana sitoo yhtiön tällä tavalla tiukemmin tavoitteisiinsa ja tekee myös tavoitteiden saavuttamisen seurannasta strukturoidumpaa.
”Havaintojemme perustella markkinan kasvu otetaan sijoittajien keskuudessa lämmöllä vastaan. Kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirja on suomalaisillekin sijoittajille mieluinen, vaikkakaan ei konkretian tasolla vielä monelle tuttu”.
- Vihreät joukkolainat ovat joukkovelkakirjalainoja, joilla kerätyt varat käytetään kokonaisuudessaan uusien tai käynnissä olevien hyväksyttävien vihreiden hankkeiden (tai niiden osan) rahoittamiseen tai jälleenrahoittamiseen ja jotka ovat Green Bond Principles -periaatteiden (GBP-periaatteet) neljän perusosion mukaisia.
- GBP-periaatteiden neljä perusosiota:
1. Varojen käyttö
2. Hankkeiden arviointia ja valintaa koskeva prosessi
3. Varojen hallinnointi
4. Raportointi - GBP-periaatteissa liikkeeseenlaskijoille suositellaan selkeää prosessia ja esitettäviä tietoja, joiden avulla sijoittajat, pankit, lainojen järjestäjät, välittäjät ja muut tahot saavat käsityksen kunkin vihreän joukkolainan ominaisuuksista. GBP-periaatteissa korostetaan liikkeeseenlaskijoiden eri sidosryhmille antamien ja raportoimien tietojen avoimuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta.
Lisätiedot:
Jenni Tuomaala, Danske Bank, velkapääomamarkkinatransaktioista vastaava johtaja, p. 045 146 7588, jenni.tuomaala@danskebank.fi
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Asuntomarkkinakatsaus: käänteen edellytykset ovat kunnossa, mutta kauppa käy yhä vaisusti16.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintojen lasku on maltillistunut, mutta kauppamäärät ovat kääntyneet jälleen laskuun alkuvuoden aikana. Asuntomarkkinalla on edellytyksiä käänteelle, ja Danske Bank odottaa asuntomarkkinoiden varovaista elpymistä ensi vuoden aikana.
Sijoitusnäkemys: korkeat odotukset korostavat hajautuksen merkitystä15.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bank säilyttää myönteisen näkemyksensä osakkeista, mutta korostaa sijoitusten laajan hajautuksen merkitystä korkeiden markkinaodotusten lisätessä pettymysten ja markkinaheilunnan riskiä.
Olavi Kaskisaari Danske Bankin ekonomistiksi9.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Olavi Kaskisaari on aloittanut ekonomistina Danske Bank Suomen tutkimustiimissä. Hän vastaa tehtävässään Suomen makrotalouden seurannasta ja talousennusteista sekä kommentoi jatkossa muun muassa kasvua, työmarkkinoita, investointeja ja julkista taloutta.
Nuoret aikuiset ovat optimistisimpia omasta taloustilanteestaan8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Nuoret aikuiset suhtautuvat säästämiseen ja taloudellisiin puskureihin kunnianhimoisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Joka toinen nuori on huolissaan tekoälyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista omaan talouteensa seuraavan vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta.
Suhdannekatsaus: Suomen talous tarjosi kasvuyllätyksen3.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kasvoi tammi-kesäkuussa 1,4 prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Danske Bank nostaa vuoden 2026 kokonaistuotannon kasvuennustettaan 1,8 prosenttiin (aiempi +1,1 %) ja vuoden 2027 ennustettaan 1,4 prosenttiin (aiempi +0,8 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme