Danske Bank: Korona-aika jätti jälkiä asuntolainoihin – yhä useampi suojaa lainojaan

Korkosuojauksien ottaminen asuntolainaan on kasvanut läpi korona-ajan, kertoo Danske Bankin tilastot. Nyt yli 40 prosenttiin uusista asuntolainoista otetaan korkosuojaus.

”Matalien korkojen aika on jatkunut jo pitkään. Välillä puhutaan sukupolvesta, joka ei ole koskaan kokenut korkoja. Itse katsoisin, että suojauksen yleistyminen kertoo siitä, että suomalaisilla on realistinen näkemys koroista ja niiden vaikutuksesta lainanhoitokuluihin”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Viime vuosien aikana matalimmillaan lainojen suojaaminen korkojen nousun varalta oli vuonna 2018, jolloin suojauksia uusiin lainoihin otettiin reiluun 10 prosenttiin lainoista. Viime vuonna osuus nousi 35 prosenttiin, mikä on sama taso kuin vuonna 2016.

”Taloustilanne on nyt muuttunut koronan myötä, ja moni haluaa lisätä taloudellista mielenrauhaansa suojaamalla korkomenonsa tulevaisuudessa. Koronalla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta siihen, miten moni ottaa lainaansa lainaturvan, joka suojaa lainanottajaa esimerkiksi sairaustapauksen sattuessa”, Laine-Tolonen sanoo.

Lyhennysvapaiden määrä nousi koronakriisin alkamisen myötä voimakkaasti. Korkeimmillaan lähes 14 prosenttia lainoista oli lyhennysvapaalla, mutta nyt taso on pudonnut alle koronaa edeltäneen tason.

Koronakriisi nopeutti siirtymistä digitaaliseen asuntokauppaan. Nyt lähes viidennes kaupoista tehdään digitaalisesti.

”Digitaalisten asuntokauppojen osuus Danske Bankin asuntokaupoista nousi nopeasti keväällä 2020, kun koronan aiheuttamat sulkutoimet olivat kireimmillään. Taso on pysynyt korkeana, ja uskon, että jatkossa yhä harvempi asuntokauppa vaatii käyntiä konttorilla.”

ASP-uudistus vähentänyt lisälainoja

Korona-aikana asuntolainojen koko on noussut asuntojen hintojen mukana. Tämä on vaikeuttanut myös ensiasunnon ostajien asemaa. Hallitus nosti ensiasunnon säästäjille suunnatun ASP-järjestelmän lainojen enimmäiskokoa.

”Meidän mielestämme rajan nosto oli järkevää, sillä asuntojen hinnat ovat nousseet varsinkin kasvukeskuksissa edellisen korotuksen jälkeen. Näyttää siltä, että lisälainojen tarve ASP-lainan ottajalle on laskenut selvästi uudistuksen jälkeen. Aiemmin lisälainaa tarvitsi yli 60 prosenttia ASP-lainan nostajista, mutta nyt osuus on pudonnut alle 50 prosenttiin”, Laine-Tolonen sanoo.

ASP:n uudistaminen ei kuitenkaan näy vielä siinä, että uusien ASP-tilien avaaminen olisi nousussa. Tämä johtuu osittain siitä, että järjestelmän korkotuki on vanhentunut.

”Lisäkorko on nykyisessä nolla- ja miinuskorkojen maailmassa houkutteleva, mutta moni nuori valitsee silti ottaa lainan ASP-järjestelmän ulkopuolelta. Korkosuojan yläraja on niin korkea, että se ei auta nuorta ennakoimaan asumismenojaan. Tavallista korkosuojaa taas ei voi yhdistää ASP-lainaan.”