Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Danske Bank: Koronavirus teki nopeaa tuhoa talouteen – asteittaista elpymistä luvassa

Jaa

Danske Bankin ekonomistit laskevat ennustettaan Suomen talouskasvusta tänä vuonna, mutta elpyminen on jo käynnistymässä ja ensi vuonna talous kasvaa aiempaa arviota ripeämmin. Maailmantalouskin toipuu vähitellen, mutta taloudellinen aktiviteetti ei ehdi palautua ennustejaksolla ennalleen euroalueella tai Yhdysvalloissa.

Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia aiemmin ennustetun 4 prosentin supistumisen sijaan. Vuoden 2021 talouskasvuksi ennustetaan nyt 3,5 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 2 prosenttia. Julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan nousevan yli 70 prosentin. Velkarahalla on saatu torjuttua yritysten konkurssiaalto.

Lukujen taustalla on koronapandemia, joka on aiheuttanut ennennäkemättömän nopeaa tuhoa maailmantaloudessa. Danske Bankin pääskenaariossa maailmantalous kuitenkin elpyy jo vuoden 2020 toisella puoliskolla asteittain.

”Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailmantalouteen syvimmän taantuman sitten 1930-luvun Suuren laman. Pidämme silti edelleen mahdollisena, että pahin taantumajakso jää lyhyeksi. Liikkumisrajoituksista on monissa maissa edetty talouden asteittaiseen avautumiseen, mutta taloudellisen aktiviteetin palautumiseen normaaliksi menee vielä aikaa, eikä liialliseen optimismiin ole syytä tuudittautua”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Suomen talous heikkeni jo ennen koronakriisiä, joka iski ensin voimalla palvelualoille ja kulutukseen. Kriisin myötä Suomi vajosi syvään taantumaan.

”Vientiteollisuuden tilanne heikkenee vielä vuoden toisella puoliskolla, jolloin kotimainen kulutuskysyntä jo normalisoituu. Talouden kasvu piristyy, kun maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun. Rajusti nousseet lomautukset kääntyvät vähitellen paluuksi töihin. Työttömyysaste nousee 8 prosenttiin ja pysyy koholla ensi vuonnakin. Palkat nousevat selvästi inflaatiota nopeammin, mikä tukee kulutuskysyntää. Asuntomarkkinatkin normalisoituvat melko hyvin jo 2020 aikana, mutta asuntotuotanto jää viime vuotta alemmas. Suomen talous pääsee kriisiä edeltävän kokonaistuotannon tasolle aikaisintaan 2022 lopulla, mutta ripeä nousu edellyttää onnistuneita elvytystoimia ja kansainvälisen kysynnän toipumista”, Kuoppamäki sanoo.

Maailmantalouden yllä useita uhkakuvia

Ennen koronavirusepidemian puhkeamista oli kuluvalle vuodelle odotuksissa hidas, mutta jokseenkin vakaa kasvu. Epidemian puhjettua uskottiin pitkään V:n muotoiseen käyrään, jossa viruksen aiheuttamaa pudotusta olisi seurannut nopea palautuminen ja taloudellinen tuho arveltiin rajalliseksi. Tilanne muuttui helmikuun lopussa radikaalisti viruksen levitessä.

”Tällä hetkellä päähuomio keskittyy kolmeen asiaa. Ensinnäkin tarkkaillaan tautilanteen pysymistä hallinnassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa talouksia ollaan avaamassa koronakevään jälkeen. Toiseksi seurataan niitä maita, joissa epidemiaa ei ole vielä saatu taltutettua, eli lähinnä kehittyviä maita, kuten Brasiliaa ja Intiaa”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

”Kolmanneksi huomio keskittyy julkisen vallan toimiin, joiden avulla talouksia yritetään elvyttää sekä raha- että finanssipolitiikan keinoin. Keväällä myös Yhdysvallat on siirtynyt rahapolitiikassaan nollakorkoaikaan. Euroopassa EKP turvaa osto-ohjelmilla rahoituskanavien toiminnan, ja odotamme euriborien pysyvän nollan alapuolella vielä pitkään. Yksittäiset maat elvyttävät myös finanssipolitiikalla, mutta suuremmat EU-tasoiset toimet hakevat yhä muotoaan”, Appelqvist jatkaa.

Koronaviruksen vaikutusten arvioiminen on edelleen hyvin epävarmaa, ja paljon riippuu epidemian kestosta, sekä mahdollisista uusista virusaalloista. Pääosin huomio keskittyykin edelleen koronavirukseen, mutta myös muita uhkakuvia leijuu maailmantalouden yllä.

”Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa ei ole nähty suoranaista eskalaatiota, mutta puheet ovat koventuneet, ja Trump vaikuttaisi ottavan Kiinan keskeiseksi vaaliteemakseen. Myös brexit-neuvottelujen kriisiytyminen on muistettava riskejä kartoitettaessa”.

Koko suhdannekatsaus 

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, p. 050 424 0025, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi
Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank, p. 044 263 1051, jukka.appelqvist@danskebank.fi
Riikka Laine-Tolonen, vähittäispankin johtaja, Danske Bank, p. 050 343 0585,
riikka.laine-tolonen@danskebank.fi

SUOMI

       

ennuste

ennuste

 

Kysyntä ja tarjonta

2017

2018

2019

2020

2021

Määrän muutos, %

         

Bkt

3,1

1,6

0,9

-5,5

3,5

Tuonti

4,1

5,4

2,2

-11,0

5,0

           

Vienti

8,8

1,9

7,2

-13,0

6,0

Kulutus

0,6

2,0

0,6

-3,0

3,4

-yksityinen

1,0

1,8

1,0

-6,0

4,5

-julkinen

-0,2

2,1

0,9

4,0

1,0

Investoinnit

4,0

3,7

-0,8

-10,0

3,0

           

Indikaattoreita

2017

2018

2019

2020

2021

Työttömyysaste, %

8,6

7,4

6,7

8,0

8,0

Ansiotaso, %

0,2

1,7

2,4

2,6

2,5

Inflaatio, %

0,7

1,1

1,0

0,2

1,2

Asuntojen hinnat, %

1,6

0,6

0,7

-1,0

1,0

Vaihtotase, mrd. eur

-1,7

-3,8

-1,8

-3,5

-3,0

Vaihtotase / bkt, %

-0,8

-1,6

-0,7

-1,5

-1,3

Julkinen alijäämä / bkt, %

-0,7

-0,9

-1,1

-9,4

-3,8

Julkinen velka / bkt, %

61,3

59,6

59,4

71,5

72,5

   

Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit  

 

KANSAINVÄLINEN TALOUS

       

Ennuste

Ennuste

Vuosimuutos, %

2017

2018

2019

2020

2021

           

Euroalue

         

BKT

2,5

1,9

1,2

-6,7

5,2

Kuluttajahinnat

1,5

1,8

1,2

0,6

1,3

           

Iso-Britannia

         

BKT

1,8

1,4

1,4

-5,8

4,2

Kuluttajahinnat

2,7

2,5

1,8

1,4

1,7

           

Japani

         

BKT

1,9

0,8

0,7

-4,0

2,6

Kuluttajahinnat (pohja)

0,5

0,9

0,6

0,1

0,2

           

Kiina

         

BKT

6,8

6,6

6,2

1,0

9,0

Kuluttajahinnat

1,6

2,1

2,7

2,7

2,2

           

Ruotsi

         

BKT

2,7

2,3

1,3

-2,8

2,3

Kuluttajahinnat

1,8

2,0

1,8

0,6

1,2

           

Yhdysvallat

         

BKT

2,2

2,9

2,3

-5,3

4,4

Kuluttajahinnat

2,1

2,4

1,8

2,1

2,1

           

Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Bank Research

Tietoja julkaisijasta

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Televisiokatu 1
00075 DANSKE BANK

010 546 0000https://danskebank.fi

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.

Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.

Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Omistusasujista vanhemmat ikäluokat tietoisempia taloyhtiön asioista – kymmenesosa nuorista asukkaista ei tiedä vastikkeen suuruutta10.7.2020 13:36:33 EESTTutkimus

Oman taloyhtiön asioita tunnetaan pääsääntöisesti varsin hyvin, kertoo Danske Bankin tutkimus. Asioiden tuntemus on kaikkien kysyttyjen asioiden osalta selkeästi heikointa nuorimpien omistusasujien kohdalla. Heistä jopa kolmannes ei tiedä tontin omistusta, kymmenesosa vastikkeen suuruutta ja joka kuudes ei tiedä isännöitsijää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme