Danske Bank: Suomalaiset turtuvat mataliin korkoihin – silti jo pieni koronnousu kurittaisi asuntovelallisia

Suomalaisten huoli korkojen noususta on laskenut tänä vuonna. Vielä viime vuoden lopulla kolmannes sanoi olevansa huolissaan korkojen noususta seuraavan vuoden aikana, mutta nyt osuus on pudonnut reiluun neljännekseen.

Korkojen nousuun uskotaan nyt vähemmän myös, kun asiaa katsotaan myös kolmen ja kymmenen vuoden säteellä.

”Puhe nollakoroista on turruttanut suomalaiset. Yhä useampi uskoo, että uusi normaali ovat äärimmäisen matalat korot”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Korot ovat pysytelleet matalina lähes finanssikriisistä asti. Silti 2000-luvulla korot ovat olleet jopa 5,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin nyt. Suomalaisista lähes 70 prosenttia arvioi, että korkojen paluu tuolle tasolle koettelisi taloutensa kestokykyä.

”Tässä on epäsuhta: suomalaiset kärsisivät korkojen noususta, mutta eivät varaudu tähän. Taloudellista mielenrauhaa lisää, jos omat menonsa pystyy ennakoimaan. Tähän auttaa se, että asuntolainan kulut on vakioitu kiinteällä korolla tai korkoputkella.”

Nuoret varautuvat eniten

Nuorista asuntolainallisista 35 prosenttia on huolissaan korkojen noususta vuoden säteellä. Alle 29-vuotiasta asuntovelallisista puolet uskoo, että korot ovat yli prosentin kolmen vuoden päästä ja yli prosentin korkoon kymmenen vuoden päästä uskoo 60 prosenttia heistä.

”Vaikka puhutaan sukupolvesta, joka ei ole koskaan joutunut kärsimään korkeista koroista, nuoret ovat itse asiassa eniten huolissaan korkojen noususta ja povaavat kovinta korkojen nousua”, sanoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Korkojen nousun varalle varautuneiden määrä on laskussa. Vuodenvaihteessa 44 prosenttia kertoi, että ei ole varautunut korkojen nousuun. Nyt tämä osuus on noussut 53 prosenttiin. Yleisin tapa varautua korkojen nousuun on käteisen säästäminen. Samaan aikaan kiinteän koron ja korkoputken suosio on pysynyt ennallaan.

”Muita harvemmin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on korkein korko ja toisaalta ne, jotka kokevat taloutensa heikoiten kestävän koronnousun. Toisin sanoen ne, joiden ensisijaisesti juuri tulisi varautua korkojen nousuun.”

Matalat korot eivät ole innostaneet suomalaisia sijoittamaan. Sen sijaan viimeisen vuoden aikana matalat korot ovat vaikuttaneet siihen, että asuntolainaa on maksettu nopeammin pois.

”Lainan maksaminen pois on aina hyvä idea, mutta matalien korkojen aikana se kannattaisi yhdistää säästämiseen ja sijoittamiseen, jotta talouteen kertyisi myös muita varoja asunnon lisäksi.

Tietoa tutkimuksesta

• Reilu kolmannes (37%) asuntovelallisista ei ole lainkaan huolissaan koron noususta seuraavan vuoden aikana. Heidän osuutensa on alkuvuodesta noussut 8%-yksikköä. Vähintään jossain määrin koron noususta huolissaan olevia on vain hieman reilu neljännes (29%).
• Joka toinen asuntovelallinen sanoo, ettei ole varautunut korkojen nousuun, osuus on aavistuksen alkuvuotta suurempi. Se, ettei usko oman asuntolainansa koron nousevan, on perusteena kahdella viidestä heistä ja juuri tämä peruste on noussut alkuvuotta selvemmin esille.
• Asuntovelallisista siis selvä enemmistö uskoo korkojen nousuun jo vuoden sisällä. Yli kaksi kolmasosaa koron nousuun vuoden sisällä uskovista kuitenkin uskoo sen pysyvän alle 1% tasolla. Joka kuudes ei osaa arvioida korkotasoa vuoden kuluttua.
• Ne, joilla on asuntolainaa yli 100.000 euroa, ovat selvästi optimistisimpia korkojen suhteen. Heistä useampi kuin kaksi viidestä uskoo korkojen olevan vuoden kuluttua ennallaan.
• Kolmannes (32%) ei osaa lainkaan arvioida 1%-yksikön koron nousun vaikutuksia asuntolainansa kustannuksiin.
• Ne, jotka ovat eniten huolissaan koron nousta, kuitenkin kaikkein heikoiten tietävät mitä nousu tarkoittaisi lainakustannuksille. Ne, joilla on isoimmat asuntolainat, sanovat tuntevansa vaikutukset parhaiten.
• Tiedot perustuvat Danske Bankin YouGovilla teettämiin tutkimuksiin. Tiedot kerättiin web-kyselynä 20.9.2019 – 25.9.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa, johon vastasi 505 asuntolainallista. Vuoden 2018 vastaukset kerättiin 21.12.2018 – 3.1.2019 kuluttajapaneelissa, johon vastasi 463 suomalaista asuntolainallista.