Danske Bank: Suomen talous kärsii Pohjoismaista eniten Ukrainan sodasta – inflaatioshokki Pohjoismaissa muuta Eurooppaa pienempi

Pohjoismaiden toipuminen koronakriisistä hidastuu Ukrainan sodan takia, kertoo Danske Bankin Nordic Outlook –katsaus. Danske Bank leikkaa kaikkien Suomen ja Ruotsin kasvuennusteita verrattuna vuoden alussa ilmestyneeseen edelliseen Nordic Outlook –raporttiin. Suomeen ennustetaan nyt 1,7 prosentin kasvua 2,8 prosentin sijaan ja Ruotsiin 2,5 prosentin 3 prosentin sijaan. Pankki pitää Norjan kasvuennusteen entisellään ja Tanskan ennustetta nostetaan prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin.

“Pohjoismaat ovat selvinneet koronakriisistä pienemmin vaurioin kuin useimmat muut Euroopan maat. Maat ovat toipuneet vahvasti, mutta ovat nyt erilaisissa tilanteissa keskenään. Suomi on menettänyt melko merkittävän kauppakumppanin, kun taas muissa Pohjoismaissa on ollut vähän suoraa kauppaa Venäjän kanssa ennen sotaa”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Koronakriisistä toipuminen on ohi jo siinä mielessä, että työllisyys on palautunut koronaa edeltävälle tasolle ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Kasvua hidastavat nyt tuotannon pullonkaulat ja inflaatio. Venäjän aloittama sota ja sitä seuranneet pakotteet lisäävät inflaatiota Euroopassa.

“Kuluttajat näkevät jo kalliimman energian vaikutuksen, mutta Pohjoismaiset kuluttajat luottavat vähemmän öljyyn ja kaasuun lämmityksessä ja sähköntuotannossa kuin muu Eurooppa. Pohjoismaisten energiatuotantotapojen hinnat ovat vähemmän riippuvaisia globaaleista energiamarkkinoista. Tämän takia energiashokki on pienempi Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa.”

Työllisyyskehitys Suomessa positiivista

Suomen talous kärsii Ukrainan sodasta muita Pohjoismaita enemmän, koska Venäjä on ollut suuri kauppakumppani. Venäjän merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin kutistunut jo vuodesta 2014.

“Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani viennissä vuonna 2021. Venäjän rooli tuonnissa on ollut suurempi erityisesti öljyn ja maakaasun takia. Maiden taloudelliset yhteydet ovat olleet vahvat muutenkin, sillä monilla yrityksillä on ollut tuotantoa Venäjällä ja venäläiset turistit ovat ennen koronaa olleet suuri tulonlähde suomalaiselle matkailualalle”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Ukrainan sota näkyy myös kustannusten nousuna. Danske Bank ennustaa inflaation olevan Suomessa 4,4 prosenttia, kun Ruotsissa ennuste on 4, Tanskassa 4,5 ja Norjassa 3,3 prosenttia.

”Suomalaisyritykset ovat jo alkaneet korvata venäläisiä raaka-aineita muista lähteistä. Tämä tarkoittaa monilla aloilla suurempia kustannuksia ja mahdollisesti huonompaa tuottoa. Esimerkiksi sahateollisuus voi kuitenkin hyötyä siitä, että venäläiset kilpailijat eivät ole markkinoilla.”

Danske Bankin ennusteen mukaan hyvä tilanne työmarkkinoilla pehmentää Ukrainan sodan vaikutusta talouteen.

”Suomen työmarkkinat ovat kiristyneet talouden toipuessa koronasta. Avoimia työpaikkoja on runsaasti ja työllisyysaste nousi helmikuussa 74 prosenttiin, mikä on korkein lukema sitten 1990-luvun alussa. Venäjän kaupan nopea alasajo ja ennakoitua heikompi talouskehitys tulee johtamaan irtisanomisiin, mutta uskomme, että vahvat työmarkkinat kestävät shokin ilman suurempaa työttömyyden nousua.”

POHJOISMAAT

ennuste ennuste   BKT:n kehitys 2022 2023   Suomi 1,7% 2,0%   Tanska 3,5% 2,2%           Ruotsi 2,5% 2,0%   Norja 3,8% 2,0%           Ennusteet: Danske Bank