Danske Bank Oyj

Danske Bank Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen: Tarvitseeko jokaisen olla sijoitusasiantuntija vaurastuakseen?

21.7.2017 10:15 | Danske Bank Oyj

Jaa

Sen paremmin vähäinen kiinnostus sijoitusmarkkinoita kohtaan kuin huijatuksi tulemisen pelkokaan ei saisi estää suomalaisia vaurastumasta. Suomalaisten vaurastumisen kiihdyttämiseksi läpinäkyvyyden lisääminen on koko varainhoitotoimialan velvollisuus.

Kuten autoharrastaja jaksaa purkaa ja kasata, puunata ja huoltaa aarrettaan, osa ihmisistä nauttii sijoitusmarkkinoiden seuraamisesta, osakkeisiin ja yhtiöihin tutustumisesta, sijoituskohteiden vertailusta ja kaupankäynnistä. Harrastajalle lopputulema, oli se ajokokemus tai sijoitustuotot, on vain kirsikka kakun päällä.

Mutta kuten on niitä, joille auto on vain tapa siirtyä paikasta toiseen, on myös iso joukko ihmisiä, joille sijoittaminen on ainoastaan väline vaurastua ja sen myötä toteuttaa omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Emme yleisesti paheksu ketään, joka käyttää autonsa merkkihuollossa sen sijaan, että viettäisi viikonloppunsa kädet kyynärpäitä myöten rasvassa konepellin alla. Sijoitusneuvontaa meitä suomalaisia kannustetaan usein kuitenkin välttämään kuin ruttoa, vaikka säästäjiä ja sijoittajia lienee yhtä moneen lähtöön kuin autoilijoitakin.

Suomalainen tee-se-itse-mentaliteetti hyydyttää sijoitushalut

Pitkin alkuvuotta on eri medioissa ahkerasti käsitelty sijoitusneuvontaa ja pankkien tarjoamia sijoitusratkaisuja. Keskustelussa ovat nousseet keskiöön ylilyönnit, jotka ilman muuta osoittavat, että koko varanhoitotoimialalla on peiliin katsomisen paikka. On valitettavaa, että sijoitusneuvonnan nimellä kulkee monenlaista tekemistä, ja että alan käytännöt ovat ohjanneet siihen suuntaan, että tuotemyynti on ajanut asiakkaan edun edelle.

Usein ratkaisuksi tarjotaan sijoitusneuvonnan karttamista ja tee-se-itse-sijoittamista. Jokaisen pitäisi siis olla oman elämänsä Warren Buffett: Kiinnostunut yhtiöistä ja sijoitusmarkkinoista yleisesti, jotta pystyisi tekemään perusteltuja ja menestyviä sijoituspäätöksiä. Tämä ajattelutapa johtaa herkästi siihen, että ihminen ei edes aloita sijoittamista. Me suomalaiset makuutamme yli 86 miljardia euroa tileillä, jotka eivät tällä hetkellä tuota käytännössä mitään.

Accenturen Digital Disruption in Nordic Wealth Management -raportin mukaan pohjoismaisista sijoittajista vain alle puolet (45 %) on niin sanottuja itseohjautuvia treidaajia eli niitä, jotka ovat kiinnostuneita sijoitusmarkkinoista ja haluavat hoitaa sijoituksensa itse. Loput haluavat hakea tukea sijoituspäätöksilleen asiantuntijalta (35 %) tai jättää varallisuudenhoitonsa kokonaan ammattilaisen käsiin (20 %).

Suomalainen toivoo varainhoitajaltaan proaktiivisuutta

Me Danske Bankissa teetimme vuoden 2016 lopulla säästö- ja sijoitusasiakkaillamme kyselyn, johon vastasi 1 000 suomalaista. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että ainakin meidän asiakkaamme toivovat meidän olevan sijoitusneuvonnassamme vielä proaktiivisempia kuin tällä hetkellä olemme. 65 prosentille vastanneista oli tärkeää, että heidän varallisuudenhoitajansa aktiivisesti tarjoaa neuvontaa, mutta vain puolet koki meidän olevan riittävän aktiivisia jo nyt. Proaktiivisen neuvonnan tarve korostui ennen kaikkea nuorempien (18–29-vuotiaiden) asiakkaiden keskuudessa, sillä heistä jopa 82 prosenttia toivoi meiltä aktiivisempaa otetta.

Sijoitusneuvojia on median palstoilla moneen otteeseen tämänkin vuoden aikana tituleerattu tuotemyyjiksi. Alalla itse pitkään töitä tehneenä tiedän kuitenkin, että meillä finanssilaitosten uumenissa valtaosa asiantuntijoistamme haluaa nimenomaan hyvän neuvonnan avulla auttaa suomalaisia vaurastumaan ja toteuttamaan unelmiaan.

Osaamistakin aitoon, asiakkaan lähtökohdat ja tavoitteet huomioivaan neuvontaan löytyy yllin kyllin. Danske Bank Suomen sijoitusneuvojista kaikki ovat suorittaneet Finanssivalvonnan suosittaman Sijoituspalvelututkinnon (APV 1) ja tähän mennessä 70 prosenttia Sijoitusneuvojatutkinnon (APV 2). Lisäksi koulutamme asiantuntijoitamme niin sanottuun tavoitteelliseen neuvontaa, jossa keskiössä ovat asiakkaan tavoitteet ja unelmat allokaatioiden ja yksittäisten sijoitusten sijaan.

Läpinäkyvyyden lisääntyminen kaikkien yhteinen etu

Vielä proaktiivisuuttakin tärkeämpää suomalaisille asiakkaillemme on kuluihin ja tuottoihin liittyvä läpinäkyvyys. 89 prosenttia vastanneista kertoi läpinäkyvyyden olevan tärkeä kriteeri varainhoitajan valinnassa ja 94 prosenttia kertoi läpinäkyvyyden lisäävän luottamusta varainhoitajaan.

Kiristyvä sääntely ohjaa osaltaan alaa oikeaan suuntaan, lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa siten säästäjä-sijoittaja-asiakkaan asemaa. Meidän alan toimijoiden on kuitenkin myös itse aktiivisesti ohjattava tekemistämme siihen suuntaan, että asiakkaan etu on aina kaiken keskiössä, ja että asiakas tietää aina, mitä hän käyttämistään palveluista maksaa ja mitä vastinetta hän rahalleen saa.

Haastattelupyynnöt:
Sara Anttila, viestintäpäällikkö, Danske Bank, puh. 010 546 7866

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Danske Bank Oyj
Danske Bank Oyj
Hiililaiturinkuja 2, PL 1561
00075 DANSKE BANK

+358 (0)50 422 6644https://www.danskebank.fi/

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank Oyj on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Danske Bank Oyj

Danske Bank Oyj -konserni tammi–kesäkuu 2017: Vakaa tulos kaikissa liiketoiminnoissa20.7.2017 08:38Tiedote

Danske Bank Suomen* kaikkien ydinliiketoimintojen vakaa tuloskehitys jatkui tammi–kesäkuussa 2017. Suomen talous kasvoi aiemmin ennustettua nopeammin, ja pankin luotonanto niin henkilö- kuin yritysasiakkaillekin kasvoi. Luotonanto pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille kasvoi 6 prosenttia, ja kysyntä jakautui tasaisesti eri toimialojen kesken. Kuluttajien asuntolainojen kysyntä säilyi ennätyksellisen korkealla tasolla, ja uusien asuntolainojen volyymi kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme