Data jää vielä hyödyntämättä sairaanhoitopiireissä – Schneider Electricin haastattelut paljastivat kiinteistöjen kehityskohteita

• Schneider Electric toteutti sairaanhoitopiireille suunnatun trendikyselyn Sairaalatekniikan päivillä 31.5.–1.6.2022 ja jälkikäteen järjestetyillä puhelinhaastatteluilla.
• Tiedolla johtaminen, vastuullisuus ja modernin teknologian käyttäminen kiinteistöjen energiatehokkuuden ja huoltojen parantamisessa kiinnostavat sairaanhoitopiireissä, mutta tarvittavaa teknologiaa ei ole vielä laajalti käytössä.

Tiedote, 26.10.2022 – Energianhallintaan ja automaatioratkaisuihin erikoistunut Schneider Electric haastatteli viiden suomalaisen sairaanhoitopiirin henkilöstöä kartoittaakseen nykyisiä kiinteistö- ja vastuullisuustrendejä. Tarkoituksena oli muun muassa selvittää, millaisia keinoja datan keräämiseen sairaalakiinteistöistä on ja miten saatuja tietoja hyödynnetään.

Ajantasaiseen ja laadukkaaseen dataan perustuva päätöksenteko eli tiedolla johtaminen oli haastateltaville tuttu käsite, mutta huolto- ja energiatehokkuuden parantamisessa ei yleisesti hyödynnetty reaaliaikaista kiinteistöistä kerättävää dataa.

Kyselyssä kävi ilmi sairaanhoitopiirien selkeä sitoutuminen kestävän kehityksen ja vastuullisen toiminnan kehittämiseen, mutta näissä tilanteissa suurin painoarvo oli esimerkiksi jätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä.

Kiinteistöjen merkitys hiilineutraaliustavoitteiden kannalta tiedostettiin, mutta energiankulutusta analyyttisesti valvovia järjestelmiä ei ollut juurikaan käytössä.

Tuoreesta jäsennellystä kiinteistödatasta on puutetta

Valtaosa Schneider Electricin haastattelemista sairaanhoitopiirien edustajista tunnisti tiedolla johtamisen tärkeyden, mutta etenkin ajantasaisen datan keräämisessä kiinteistöistä oli kehitettävää.

Vaikka tiedolla johtamista pidettiin merkityksellisenä ja jopa ensiarvoisen välttämättömänä toimivan sairaala-arjen kannalta, ei datan merkitystä osana kiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa nähty aina yhtä merkityksellisenä.

Positiivisen esimerkin tiedolla johtamisen hyödyistä kertoi erään sairaanhoitopiirin kestävästä kehityksestä vastaava henkilö, joka oli tiiminsä kanssa perehtynyt syvällisesti sairaalan energiankäyttöön ja tunnistanut merkittäviä säästökohteita eri toiminnoista.

Niissä sairaanhoitopiireissä, joissa kiinteistöistä saatavaa dataa hyödynnettiin suunnittelussa ja päätöksenteossa, tiedot kerättiin useimmiten jälkikäteen tehtävinä katselmuksina ja raportteina. Erään sairaanhoitopiirin insinööri kuvasikin tiedolla johtamista ”peruutuspeiliin katsomiseksi”, sillä reaaliaikaista analysoitua kiinteistödataa ei ole riittävästi saatavilla. Tiedolla johtamista helpottavia ylätason järjestelmiä ei haastatteluissa mainittu.

Huoltokirja on edelleen merkittävin tekninen ohjelmisto

Vaillinaiset tavat kerätä dataa saattoivat osaltaan vaikuttaa siihen, että kiinteistöjen ylläpito on edelleen äkillisiin tilanteisiin reagoimista. Kaikki haastateltavat pyrkivät pois tästä toimintatavasta, mutta parikin haastateltavaa arveli, ettei yllätyshuolloista ole mahdollista päästä täysin eroon.

Hyviä keinoja ennakoimiseen oli kuitenkin käytössä: eräässä sairaanhoitopiirissä on muun muassa asennettu ajantasaista olosuhdedataa kerääviä antureita kosteuden ja sisäilman mittaamiseen.

Datan käyttöä edistäviä analytiikkatyökaluja oli käytössä vain osassa sairaanhoitopiireistä. Tärkeimmäksi tekniseksi ohjelmistoksi mainittiin useimmiten huoltokirja. Kiinnostusta kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon kehittämiseen kuitenkin oli, ja etenkin ennakoivaa kunnossapitoa haluttiin kehittää tarkemmalla tietojenkeruulla.

Kiinteistöt mukana kestävässä kehityksessä

Hiilineutraalius, vastuullisuus ja kestävä kehitys olivat käytännön sairaalatyössä näkyviä käsitteitä kaikissa viidessä sairaanhoitopiirissä, jotka olivat mukana haastattelussa.

Hiilineutraalius tai hiilijalanjäljen pienentäminen mainittiin olennaisina tavoitteina, mutta konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi ei oltu päätetty tai niitä ei haastatteluissa mainittu. Kiinteistöjen rooli hiilijalanjäljen aiheuttajana kuitenkin tunnistettiin, kuten myös laitekannan uudistamisen merkitys.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyivät sairaaloissa etenkin jätehuollon, kierrättämisen ja logistiikan kehittämisessä. Suoraan kiinteistöihin liittyviä konkreettisia vastuullisuustekoja ei juurikaan listattu, vaikka muun muassa energian hinnan nousu nähtiin hyvänä syynä investoida uuteen teknologiaan. Tämän nähtiin parantavan myös hiilijalanjälkeä ja vastuullisuusastetta.

Useat vastaajista liittivät sairaanhoitopiirien kestävän kehityksen käytettyjen hoitovälineiden kierrätettävyyteen ja kertakäyttötavaroiden vähentämiseen, mutta myös energiatehokkuuden parantaminen nousi esiin. Schneider Electricin EcoStruxure-järjestelmä oli käytössä sairaanhoitopiirissä, jonka tekninen johtaja kuvasi järjestelmää toimivaksi valinnaksi energiankäytön vähentämiseen ja optimointiin.

Modernit ratkaisut sairaala-arjen tueksi

Sairaanhoitopiireissä on valtavasti potentiaalia muun muassa energiansäästämiseen ja modernien ohjelmistojen hyödyntämiseen kiinteistöissä. Schneider Electricin verkkojulkaisussa on useita case-esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista, joilla on onnistuttu muun muassa parantamaan sairaalakiinteistöjen toimintavarmuutta ja energianhallintaa sekä optimoimaan rakennuksen olosuhteita. Olennaisen datan kerääminen tukee sairaanhoitopiirien päätöksentekoa ja edistää niiden kestävän kehityksen tavoitteita.

Lisätietoja:

Petri Naukkarinen, asiakkuusjohtaja, Schneider Electric

040 621 5640, petri.naukkarinen@se.com