Datahuone: Hallitukselta jälleen uusi sähkötuki – tukien yhteisvaikutus vähentää merkittävästi sähkökriisistä kärsivien asuntokuntien määrää
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik on raporttia työstäneen Datahuoneen ympäristö- ja energiaryhmän vastuuhenkilö.
Äkillisesti noussut sähkön hinta vaikeuttaa kotitalouksien kykyä selvitä välttämättömistä sähkömenoistaan. Datahuoneen analyysin mukaan kohonnut sähkön hinta vaikuttaa jopa miljoonaan suomalaiseen. Ilman valtion sähkötukia sähkömenot ylittäisivät heillä yli kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
Nyt hallitus antoi esityksen uudesta tukimuodosta, jolla on tarkoitus lieventää sähkökriisin suomalaisille aiheuttamia vaikeuksia. Kyseessä on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys. Se on tarkoitus toteuttaa siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille.
Sähköhyvitystä maksettaisiin neljältä talvikuukaudelta eli marraskuusta helmikuuhun. Hyvitys maksettaisiin kahdessa erässä: marras–joulukuulta perustuen näiden kuukausien toteutuneeseen keskimääräiseen sähkölaskuun ja tammi–helmikuulta perustuen marras–joulukuun keskimääräiseen kulutukseen ja tammikuussa maksettuun sähkön hintaan. Kuluttajan ei tarvitsisi erikseen hakea hyvitystä, vaan sähköyhtiö vähentää hyvitystä vastaavan määrän tulevista sähkölaskuista.
Aikaisemmin syksyllä 2022 hallitus päätti kolmesta tukimuodosta: sähkön arvonlisäverokannan tilapäisestä alentamisesta, sähköenergialaskun perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä sekä Kelan maksamasta sähkötuesta.
”Raportissa on selvitetty näiden neljän tukimuodon kustannuksia ja vaikutuksia. Arvioimme sähköhyvityksen kuukausittaisiksi kustannuksiksi keskimäärin 90 miljoonaa euroa. Sähköhyvitys on tuista määrällisesti suurin ja muodostaa kokonaisuudesta hieman yli puolet. Kaikkien sähkötukien kokonaiskustannukset olisivat noin 680 miljoonaa euroa,” kertoo työryhmän vetäjä Lassi Ahlvik.
”Tukien kokonaiskustannus on hieman pienempi kuin on aiemmin arvioitu, koska sähkön hinta on jäämässä pelättyä alemmaksi. Lisäksi tukien määrää pienentää suomalaisten kotitalouksien sähkönsäästö”, jatkaa Ahlvik.
Valtion tukien sekä yhteiskunnan muiden tukiverkkojen, kuten toimeentulotuen, vaikutukset sähkökriisistä eniten kärsivien asuntokuntien tilanteeseen ovat merkittäviä. Sellaisten ihmisten arvioitu määrä, joilla on vaikeuksia sähkökriisistä selviytymisessä (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista) laskee 1,06 miljoonasta 496 000 henkeen sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen ansiosta. Tämä vastaa 53 prosentin laskua apua tarvitsevien ihmisten määrässä.
Suuria vaikeuksia sähkökriisistä selviytymiseen (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 25 prosenttia tuloista) on asuntokunnilla, joihin kuuluu noin 219 000 henkilöä eli noin neljä prosenttia kaikista suomalaisista. Sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen huomioimisen jälkeen tämän ryhmän koko putoaa 64 prosenttia eli noin 79 000 henkilöön. Lopullisiin henkilömääriin vaikuttaa kevään aikana toteutunut sähkön hintataso.
”Tukitoimiin liittyvä omavastuu kohdentaa tukia asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Tukitoimet eivät kuitenkaan kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret, mutta euromääräinen lasku jää pieneksi. Mahdollisia tulevia tukitarpeita varten olisi tarpeellista kehittää malleja, joissa tukien kohdentamiseen voitaisiin hyödyntää tuloja ja muita kotitalouksien taustatietoja”, summaa Ahlvik.
Datahuoneen raportissa on ensimmäisen kerran yhdistetty Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin.
Lisämateriaalia aiheesta, kuten vaihtoehtoisilla hinnoilla tehtyjä laskelmia, löytyy Datahuoneen verkkosivujen Dropboxista osoitteesta: https://bit.ly/3Hkm4jy
Datahuone
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä
yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu
Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin aineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta. Datahuoneen verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://datahuone.com
Yhteyshenkilöt
Lassi AhlvikApulaisprofessoriHelsingin yliopisto
Puh:+358 40 617 6877lassi.ahlvik@helsinki.fiHenna LaasonenJohtajaVATT / Datahuone
Puh:+358 295 519 504henna.laasonen@vatt.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Datahuone
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.
Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Datahuone
Datahuoneen ensimmäinen toimintavuosi oli menestys – mukana jo suurin osa ministeriöistä6.2.2024 14:00:01 EET | Tiedote
Tietoon perustuvan päätöksenteon pilottihanke Datahuone on edennyt yhteistyöhön lukuisten ministeriöiden kanssa, kuten VM, TEM, OKM ja OM. ”Laajennamme toimintaamme yhä uusille hallinnonaloille sitä mukaa, kun saamme käyttöömme niiden tarpeisiin sopivaa dataa”, sanoo Datahuoneen johtaja Henna Laasonen.
Datahuoneelle ehdotetaan lisärahoitusta vuodelle 202424.11.2023 14:50:37 EET | Tiedote
Hallitus ehdottaa Datahuoneelle 900 000 euron lisärahoitusta vuonna 2024. Lisärahoitus lähes tuplaisi Datahuoneen budjetin, joka on kuluvana vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen turvin Datahuone kykenee tuottamaan dataan perustuvia analyyseja päätöksenteon tueksi nykyistä tehokkaammin.
Datahuone: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liiketoimintaan vain vähän26.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Venäjän-tavarakauppaa harjoittaneiden suomalaisten yritysten kokonaistavaravienti ja -tuonti laskivat lähes välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta kokonaisuutena sodan taloudelliset vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat jääneet vähäisiksi.
Datahuone: Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti ensimmäisten maassaolovuosien aikana – Vuosina 2021 ja 2022 maahan tulleiden osallistuminen työmarkkinoille alusta alkaen korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin maahan muuttaneilla6.7.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Datahuoneen tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden ja palkkatyöhön osallistumisen kehitystä vuodesta 2000 alkaen. Analyysin perusteella maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Lähtötaso oli vielä varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Viime vuosina Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut heti korkeammalla tasolla aiempiin maahanmuuttajakohortteihin verrattuna.
Datahuone: Kierretäänkö Venäjä-pakotteita suomalaisyritysten viennissä Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle?3.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Datahuone on tuoreessa raportissaan selvittänyt, että suomalaisyritysten tavaravienti useisiin Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sijaitseviin Venäjän lähimaihin on kasvanut merkittävästi Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Selvityksen kohteena olevat maat ovat Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet tai yhteinen raja Venäjän kanssa. Maaliskuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana aiemmin Venäjälle vieneet yritykset veivät näihin neljään maahan tuotteita yhteensä 175 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 95 prosenttia kaikesta suomalaisyritysten tavaraviennistä näihin maihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme