Demarinuoret: Kädenlämpöiset riihipäätökset eivät riitä - Yleisturvasta uusi vappusatanen!

Kannanotto, vapaa julkaistavaksi heti.

“On kiitettävä siitä, etteivät hallituksen leikkaukset kohdistu sote-palveluihin tai koulutukseen. Todellisuus on kuitenkin se, että näille aloille tarvitaan nykyisen tason säilyttämisen sijaan satsauksia. Erityisesti mielenterveyspalveluiden ahdinko on kestämätön. On hyvä muistaa, että yhteiskunnallinen tilanne on aivan toinen kuin hallitusohjelmaa kirjoittaessa”, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.

Julkisesta keskustelussa tuntuu toisinaan unohtuvan, että työllisyystoimia ovat ennen kaikkea aivan muut toimet kuin sosiaaliturvaan tai koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Jos jostakin on syytä puhua, niin se on joistakin verovapauksista tai vähennyksistä luopuminen. Hallitus teki periaatepäätöksen syksyn 2021 budjettiriihtä ennakoiden 100-150 miljoonan euron verolisäyksistä, jotka eivät kuitenkaan kohdistu tuloverotukseen vaan esimerkiksi tupakan ja ulkomaisten kiinteistörahastojen verotukseen. Tavoitteena on saada puoliväliriihen päätöksillä 40 000 – 44 500 lisätyöllistä, joka toisi mukaan noin 560 miljoonaa euroa.

Hallitus on saanut myös kritiikkiä budjettikehyksen ylittämisestä. Koronan vaikutukset eivät kuitenkaan kuittaudu hetkessä. Yhteiskunnassa on suunnaton määrä korjausvelkaa, joka vaatii veronsa korkojen kera jos siihen ei puututa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja tutkimusprofessori Mika Maliranta kuluttaja- ja kilpailuvirastosta ovat todenneet, että maailmantalouden nousun vuoksi budjetin ylitykset eivät ole suuren suuria.

“Tilanne riihessä oli vaikea ja lopputulos on kompromissi, joka tuskin tyydyttää täysin yhtäkään osapuolta. Vastuullisen talouspolitiikan näkökulmasta on tärkeää, että riihen päätösten myötä kehysmenot ovat vuodesta 2024 alkaen alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön esityksessä”, jatkaa Perholehto.

Yksi keskeisistä puoliväliriihen kiistakapuloista oli ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, josta hallitus ei päätynyt leikkaamaan. Työllisyystoimenpiteiden jatkovalmistelun osalta hallitus päätti kuitenkin käynnistää negatiivisen tuloverokokeilun tai muun työtä ja sosiaaliturvaa yhteensovittavan kokeilun vuoden 2023 alusta. Demarinuoret katsoo, että tämä on ensiaskel työn ja sosiaaliturvan yhdistämisessä, mutta peräänkuuluttaa enemmän kunnianhimoa.

“Usein väitetään, että anteliaat työttömyystuet estävät työllistymisen, vaikka merkittävämpiä tekijöitä ovat terveysongelmat, sopivien työmahdollisuuksien puute sekä tilanteet, joissa kannustinloukkujen ja etuuksien päällekkäisyyksien takia työnteko ei ole kannattavaa. Olemme esittäneet jo muutamia vuosia sitten oman ratkaisumme, Yleisturvan, joka yksinkertaistaisi sirpaleista sosiaaliturvaa ja kannustaisi aina työntekoon. Tämä jos mikä, olisi hyvä lupaus vappupuheiden sekaan”, linjaa Perholehto.

Yleisturva-mallissa tuki joustaa elämäntilanteen mukaan sekä varmistaa tarpeelliset palvelut kaikissa tilanteissa. Työnteosta ja omasta aktiivisuudesta palkitaan aina, mutta keppi ei ole suurempi kuin porkkana. Toimiva ja joustava sosiaaliturvajärjestelmä on myös osaltaan varautumista odottamattomiin kriiseihin, jossa työttömyys nousee väliaikaisesti suuresti.

Lisätiedot:

Pinja Perholehto
puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 0400 596 521

Lue lisää Demarinuorten Yleisturva-mallista täältä.